Kannattaako lumia luoda seinän viereen, sekä muita kysymyksiä lumikaaoksen hallinnasta – asiantuntijat vastaavat

Hyvässä lumikolassa on riittävän pitkä varsi, niin lumityöt eivät käy niin selän päälle. Kuva: Seppo Kummala
Yksi talven riemuja tai kiusoja näkökulmasta riippuen on kiinteistön lumenhallinta. Kokosimme lukijoiden kysymyksiä lumenluonnista.

Kysymyksiin vastauksia antoivat Kiinteistöliitto Pirkanmaan asiantuntijat neuvontainsinööri Kaisa Kettunen ja lakimies Johanna Räikkä.

Mikä on yleisin kysymys, jota lumenhallintaan liittyen tulee kiinteistöliittoon?

Johanna Räikkä: Yleisintä kysymystä on ehkä vaikea sanoa, mutta lakineuvonnan puolella kysymykset liittyvät talvikunnossapidon, muun muassa lumenauraus, liukkaudentorjunta, kattolumien pudotus, järjestämiseen ja vastuisiin – esimerkiksi miten sopia talvikunnossapidosta huoltoliikkeen kanssa, voidaanko talvikunnossapitoon kuuluvat työt hoitaa taloyhtiössä talkoolla, kuka vastaa, jos joku liukastuu taloyhtiön piha-alueella.

Kaisa Kettunen: Kattolumien pudottamisesta tulee tekniseen neuvontaan kysymyksiä. Milloin kattolumien tiputtamiseen tulee ryhtyä ja mitä tulee ottaa huomioon.

Miten voin ehkäistä lumikuorman aiheuttamia ongelmia katoilla?

KK: Omakoti- ja rivitaloissa kattorakenteet kestävät yleensä hyvin painavankin lumikerroksen. Katon muoto vaikuttaa kuitenkin lumen kertymiseen. Kannattaa tarkkailla, kinostuuko katolle johonkin kohtaan erityisen paljon lunta, tai onko katto sellainen, että lumiesteistä huolimatta katolta herkästi tippuu lunta tai jäätä alas. Ongelmakattoja tulee tarkkailla jatkuvasti ja pudottaa lumia säännöllisesti.

Kannattaako lunta kolata seinän viereen eristeeksi?

KK: Pakkaslumi on kiistatta hyvä lämmöneriste. En kuitenkaan itse kolaisi oman taloni viereen isoja lumikasoja enkä suosittele niin toimittavan. Rakennuksen ulkoverhouksen tuuletus ei välttämättä silloin toimisi ajatellusti ja seinän sekä perusmuurin tai sokkelin kosteusrasitus voisi lisääntyä. Mikäli kuitenkin kolaat, muista kolata lumet myös pois ennen sulien tuloa.

Mihin tiiviillä omakoti- Tai rivitaloalueella voi sijoittaa kolatut lumet, kuinka lähelle naapurin rajaa lumia saa kasata?

JR: Lunta ei saa kolata naapurikiinteistön puolelle eikä kaupungin omistamalle maalle, esimerkiksi ojaan. Sen sijaan kolattu lumi tulee säilöä oman kiinteistön alueella tai mikäli sopivaa paikkaa lumelle ei ole, tulee se kuljettaa pois kaupungin osoittamaan lumen vastaanottopaikkaan. Kolatun lumen sijoittamisessa omalle tontille tulee huomioida sekä kiinteistönomistajan vastuu oman alueensa turvallisuudesta kuin myös se, ettei lumesta tai sulamisvesistä saa aiheutua haittaa tai vahinkoa esimerkiksi kiinteistöllä sijaitseville rakennuksille tai naapurille.

Onko olemassa keinoja, joilla voin kierrättää lumen ympäristöystävällisesti?

KK: Paras ja ympäristöystävällisin tapa lumen kierrätykseen on kolata se lihasvoimin pihassa sellaiseen kohtaan, jossa se voi rauhassa sulaa ja imeytyä maaperään aiheuttamatta haittaa toisille kiinteistöille, rakennuksille tai kulkuväylille.

Marja-Liisa ja Esko Majamaa ovat hankkineet kummallekin sopivat työkalut. Esko tarvitsee pidemmän varren kolaansa ja Marja-Liisan kolan kuuppa on hieman pienempi ja siten kevyempi työntää. Kuva: Seppo Kummala

Aiheuttavatko lumenluontikäytännöt konflikteja naapurustossa, miten niitä voi välttää?

JR: Onhan se varmasti mahdollista, jos esimerkiksi joku – erehdyksestä tai tahallaan – kolaa omia lumiaan naapurin puolelle. Silloin lähtisin selvittämään asiaa keskustelemalla asiasta naapurin kanssa.

Kuka vastaa, jos kiinteistöllä vieraileva henkilö liukastuu piha-alueella ja loukkaa itsensä?

JR: Kiinteistönomistajan vastuulla on huolehtia kiinteistön turvallisuudesta, muun muassa liukkaudentorjunnasta esimerkiksi poistamalla lunta ja jäätä tai hiekoituksen avulla. Oikeuskäytännössä on katsottu, että kiinteistönomistajalla on ns. korostunut huolellisuusvelvoite piha-alueensa hoitamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vahingon sattuessa kiinteistönomistajan on välttääkseen vastuun pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti eli käytännössä tehnyt kaiken voitavansa vahingon välttämiseksi.

Mitä turvallisuusnäkökohtia tulisi ottaa huomioon lumenluonnissa?

KK: Esimerkiksi kattolumien pudotuksessa tulee huolehtia, että kattoturvatuotteet, kuten talotikkaat ja turvaköysien kiinnityspisteet korkeilla katoilla, ovat kunnossa. Lumien sijoittelun osalta esimerkiksi risteysalueelle tai pihaliittymiin sijoitetut korkeat lumivallit voivat estää näkyvyyttä ja aiheuttaa siten vaaratilanteita.

Kuinka voin suojautua loukkaantumisilta lumitöissä?

KK ja JR: Lihasten lämmittelyllä ennen kolaamista?

Miten voin hyödyntää keräämääni lunta esimerkiksi puutarhassa?

KK: Koska lumi on hyvä lämmöneriste, suojaan itse omassa puutarhassani esimerkiksi viiniköynnösten juurakot ja alaosat lumella.

Kuka korvaa kadunauraajan rikkoman postilaatikon?
JR: Posti vastaa niiden postilaatikolle tai laatikkoryhmälle aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta, jotka aiheutuvat yleisen tien normaalista kunnossapidosta. Teiden kunnossapitoa on talviaikaan muun muassa auraus ja liukkaudentorjunta. Tällöin kyse on tyypillisesti siitä, että postilaatikko ei ole kestänyt aurauslumen painoa. Mikäli kuitenkin aura-auto kolhaisee pihalla ollutta postilaatikkoa, näkisin, että tällöin aurauksen suorittanut taho on vahingonkorvausvastuussa aiheuttamastaan vahingosta.

Mitä pitäisi ottaa huomioon lumiesteen asentamisessa, ovatko lumiesteet pakollisia?

KK: Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta (1007/2017) määrää, että ”Sisäänkäynnin ja kulkuväylän kohdan ja talvella käytettävän leikki- ja oleskelualueen sekä rakennusta ympäröivän katualueen ja muun yleisen alueen on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein katemateriaali ja katon kallistus huomioon ottaen. Sisäänkäynnin on lisäksi oltava suojattu kinostumiselta katoksella.” Määräys on tullut voimaan 1.1.2018 ja koskee uudisrakentamista sekä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden tai terveyden kannalta ilmeisen haitallinen. Yhtenäinen tulkinta tai käytäntö on, että katolla tulee käyttää lumiesteitä sisäänkäyntien ja kulkuväylien sekä talvella käytettävien leikki- ja oleskelualueiden kohdalla. Yleensä asuinalueella sekä julkisilla alueilla oleskelu- tai leikkialueiksi katsotaan kaikki piha-alueet, ellei alueen käyttöä ole muutoin estetty. Katon kaltevuus ja vesikatteen materiaalikin vaikuttavat lumiesteiden ”pakollisuuteen”.

Onko olemassa erityisiä vakuutuksia, jotka liittyvät lumitöihin?
JR: Etenkin liukkaudentorjunnan osalta taloyhtiön kannattaa huolehtia, että yhtiöllä on riittävän kattava kiinteistövakuutus, johon kuuluu mm. liukastumisvahingot kattava vastuuvakuutus. Jos talvikunnossapitoon kuuluvia toimia hoidetaan esimerkiksi pienemmässä taloyhtiössä talkoilla, yhtiöllä on syytä olla myös talkoovakuutus.

Miten sulatan lumen tehokkaasti ilman, että se aiheuttaa ongelmia, kuten liukkaita jäätiköitä?

KK: Omakoti- ja rivitaloasukkaan paras konsti torjua esimerkiksi liukkaita ja jäisiä rappusia on harjata tai muuten poistaa lumi rapuilta ennen kuin lumi ehtii askelten alla pakkautua tiiviiksi jääksi. Markkinoilla on myös sulatusaineita, joista valmistajat ilmoittavat, että ne ovat turvallisia esim. lemmikkieläimille eivätkä aiheuta haittoja maaperälle tai pohjavesille. Kemikaaleja nämäkin aineet kuitenkin sisältävät.

Onko olemassa ympäristöystävällisiä tapoja sulattaa lunta ilman kemikaaleja?

KK: Lumikasoja voidaan toki sulattaa esimerkiksi kuuman höyryn avulla. Omakoti- ja rivitaloasujan paras konsti nopeuttaa lumikasojen sulamista on kuitenkin heitellä lapiolla varjoisista paikoista lunta aurinkoon. Miksei tätä voisi harrastaa myös kerrostalossa – joskin koneellisesti auratut kinokset ovat monesti sen verran suuria ja tiiviitäkin, että käsivoimin ei ehkä kaikkia kasoja jaksa tai pysty hajottamaan. Lumia voi myös kolailla keväällä vähän kauemmaksi rakennuksen vierestä – varsinkin, jos tiedossa on, että salaojat ja perusmuurin vedeneristys eivät enää ole aivan tikissä.