Toijalassa asuva Arto Hyöty ja hänen vaimonsa ovat innokkaita jätteenlajittelijoita. Hyöty sanoo, että kiinnostus heräsi toden teolla neljä vuotta sitten, kun he hankkivat kahden naapurin kanssa yhteisen biojäteastian.
– Rouvathan sen keksi ja yksi naapureista laittoi sitten toimeksi. Nyt meillä kolmella talolla on yhteinen biojäteastia, josta kerätään biojätteet joka toinen viikko pois, hän kertoo.
Biojätteitä ovat ruoantähteet, hedelmien, vihannesten ja kananmunien kuoret, kasvinosat, kahvinporot ja teelehdet suodatinpapereineen. Ne pakataan sanomalehteen, paperipussiin, ikkunattomaan kirjekuoreen tai biojätepussiin ennen biojäteastiaan laittamista. Pussin pohjalle voi silputa munakennoja tai sanomalehteä imemään kosteutta.
– Kun paperipusseihin ei tökkää kovin märkää ja taittelee mukaan sanomalehtiä, niin biojäte ei jäädy talvella, Hyöty opastaa.
”Muovin määrä on uskomaton”
Ahkera biojätteen lajittelu on puolestaan mahdollistanut sen, että Hyötyn pariskunnan sekajäteastia tyhjennetään vain kahdeksan viikon välein. Tällä tavalla sekä luonto että kukkaro kiittävät.
Kotona lajittelu toimii vaivattomasti kolmen ämpärin tekniikalla. Yhteen laitetaan biojäte, toiseen sekajäte ja kolmanteen kaikki muu.
– Kun se ”kaikki muu” täyttyy, se lajitellaan ja viedään lajiteltuna kierrätyspisteelle 750 metrin päähän. Piste on Järveläntien ja Jokiniementien risteyksessä. Reissu kierrätyspisteelle on helppo ja mukava happihyppely, autoa ei tarvita, Hyöty sanoo.
Pariskunnan lähin kierrätyspiste on akaalaisittain harvinainen siinä mielessä, että sieltä löytyy myös muovinkierrätys. Kaikilla Akaan kierrätyspisteillä sellaista ei ole. Oman lähimmän kierrätyspisteen lajitteluvalikoiman tarkistaa vaikkapa netistä Loimi-Hämeen Jätehuollon sivuilta.
– Muovin määrä on kyllä aivan uskomaton. Vasta silloin, kun alettiin lajitella, tajuttiin, miten valtavat määrät jätteestämme on sitä. Nyt kun kaupassa katselee ruokia, niin valitsee sen, missä on enemmän ruokaa ja vähemmän pakkausta, Arto Hyöy sanoo.
Ei ilmaisia lounaita
Hyöty rohkaisee kaikkia tekemään lajittelun huolella ja laittamaan jätteet niin pieneen tilaan kuin vain saa. Esimerkiksi pahvisen maitotölkin sisään saa jopa seitsemän tyhjää tölkkiä, kun näkee hieman vaivaa.
– Kierrätyspiste ei ole kaatopaikka, vaan lajittelupaikka. Siksi toivoisi, että sinne vietäisiin vain sellaista, mikä sinne kuuluu. Ei se ole vaikeaa. Päinvastoin, kun lajittelukynnyksen yli astuu, ei tee enää mieli palata leväperäisyyteen. Kun meistä jokainen alkaa lajitella yksi kerrallaan, se näkyy lopulta maailman merissä. Luonnon kestävyydellä on rajansa eikä ilmaisia lounaita ole, hän toteaa.
Pieni korotus vuosimaksuun
Akaan jätehuoltomääräykset päivitettiin vuosi sitten, eikä niihin ole tulossa muutoksia. Ainoa, joka on muuttunut, ovat taksat. Niihin tuli muutama korotus vuodenvaihteessa.
Vakituisen asunnon vuosiperusmaksu nousi 31 eurosta 34 euroon. Vähintään viiden asunnon kiinteistössä se on 30 euroa vuodessa. Vapaa-ajanasunnon vuosiperusmaksu on nyt 22 euroa, kun se ennen oli 20 euroa.
Myös poltettavan jätteen käsittelymaksu jätteenkuljetusyrityksille nousi 9,6 prosenttia. Riippuu täysin jätteenkuljetusyrityksestä, minkä verran se vie tätä korotusta omiin taksoihin.
Akaa ei kuulu niihin kuntiin, joissa myös omakotiasujat velvoitetaan biojätteen erilliskeräykseen. Velvoite koskee Akaassa vain vähintään viiden asunnon taloyhtiöitä.
Biojätteen erilliskeräyksen tai kompostoinnin aloittamalla ja muuten ahkerasti lajittelemalla omakotiasuja voi saada jäteastialleen jopa 12 viikon tyhjennysvälin.
