Pirhan nuorisovaltuuston Hukkanen: ”Päätökset on tehtävä tässä ja nyt”

17-vuotias tamperelainen lukiolainen Eetu Hukkanen johtaa Pirhan nuorisovaltuustoa. Myös nuorisovaltuuston istunnot kestävät tunteja. Niissä käsitellään vaativia asioita, joihin perehtyminen edellyttää satojen liuskojen lukemista. (Kuva: Matti Pulkkinen)
17-vuotias tamperelainen lukiolainen Eetu Hukkanen johtaa Pirhan nuorisovaltuustoa. Myös nuorisovaltuuston istunnot kestävät tunteja. Niissä käsitellään vaativia asioita, joihin perehtyminen edellyttää satojen liuskojen lukemista. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Lukiolainen Eetu Hukkanen, 17, jää historiaan Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston ensimmäisenä puheenjohtajana. 40-jäsenistä nuorisovaltuustoa pian vuoden päivät luotsanneen Hukkasen mukaan kokoustahti on kiivas, ja kokoukset venyvät pitkiksi. Nuorisovaltuusto tekee aktiivisesti lausuntoja, kannanottoja sekä julkilausumia. Hukkasen kunnia-asia on, että Pirhassa kuuluu jokaisen pirkanmaalaisen nuoren ääni.

Jos aluevaltuuston kokouksien asialistat ovat pitkiä, ja sen istunnot muodostuvat kerta toisensa jälkeen maratonsuorituksiksi, ei nuorisovaltuuston meno kalpene aluevaltuuston rinnalla.

Nuorisovaltuustossa on 40 varsinaista jäsentä ja 32 varavaltuutettua. Eetu Hukkanen ynnää nopeasti päässälaskuna, että nuoret päättäjät ovat viettäneet 12 viime kokouksessa 32 tuntia.

Pinta-alaltaan laaja maakunta hahmottuu kaupunkeineen ja kuntineen sekä maaseutuineen hyvin tarkasti Hukkaselle. Hän on käynyt monella paikkakunnalla, ja hänen tavoitteenaan on vierailla lopuissakin kunnissa. Nuori vaikuttaja sanoo pitävänsä itsestäänselvyytenä, että hyvinvointialueella on otettava huomioon jokaisen alueen asukkaat.

Hukkanen kumoaa täysin olettamukset siitä, etteivätkö hyvinvointialueen asiat kiinnostaisi pirkanmaalaisia nuoria. Hänen mielestään kokoukset ovat kerta toisensa jälkeen todellisia keskustelufoorumeita, joissa aiheet ruoditaan seikkaperäisesti.

Puheenjohtaja on tamperelainen, mutta Hukkanen korostaa, että nuorisovaltuustossa on vähintään yksi edustaja jokaisesta 23 kunnasta.

– Tässä suhteessa nuorisovaltuusto eroaa aluevaltuustosta. Aluevaalien tulos muodostui sellaiseksi, ettei aluevaltuutettua ole jokaisesta pirkanmaalaisesta kunnasta.

Hukkanen kiittelee Pirhan johtoa ja hallintoa siitä, että nuorisovaltuustossa hyvinvointialueen asiat avataan ja esitellään seikkaperäisesti. Termit avataan. Jokainen ymmärtää, mitä käsitellään.

– Kokouksen asialistan liitteinä voi olla jopa 500 arkkia materiaalia, taustatietoa. Informaatiota on valtavasti.

Hukkanen vakuuttaa, että hän paneutuu jokaiseen asialistaan ja sillä oleviin pykäliin perinpohjaisesti. Pirhan viranhaltijat ja luottamushenkilöt saavat nuorukaiselta kiitokset siitä, että he ovat auliisti nuorisovaltuutettujen käytettävissä. Tarvittavat tiedot löytyvät aina.

Tarkkasilmäinen Hukkanenkin on tunnistanut uutukaisesta hyvinvointialueesta valuvikoja. Hän ymmärtää, etteivät historiallinen uudistus ja sen synnyttämä muutos voikaan tapahtua ilman synnytystuskia.

– Pidän erittäin tervetulleena, että nuorisovaltuusto saa vielä aloiteoikeuden aluehallitukselle ja -valtuustolle. Lisäksi nuorisovaltuusto saa edustajansa jokaiseen valiokuntaan.

”Ei ole arjessa sisäistetty”

Myös Eetu Hukkasen korviin kantautuvat pirkanmaalaisten huolet, pelot ja uhkakuvat siitä, onnistuuko Pirkanmaan hyvinvointialue tehtävässään.

– Päivänselvää on, etteivät hyvinvointialueen asukkaat ole täysin sisäistäneet hyvinvointialueen olemusta. Kun hyvinvointialue on ollut olemassa vasta runsaan vuoden, Pirha näyttäytyy ihmisille pääsääntöisesti kielteisissä asioissa, kuten palvelumuutoksissa ja toiminnan uudelleenjärjestelyissä sekä talouden ja palveluiden leikkauksissa.

Hukkanen on hyvin perillä etenkin nuorille tärkeistä mielenterveys- ja opiskelijahuoltopalveluista, joiden saatavuuksissa on pahoja ongelmia. Pullonkauloina ovat esimerkiksi täyttämättömät kuraattorien, lääkäreiden sekä psykologien paikat.

– Nuorten hätää ei saa missään tapauksessa vähätellä. Pirkanmaan tiedot nuorten mielenterveysongelmista ovat herättäviä.

– Toimiva opiskelijahuolto on välttämättömyys. Opiskelijahuollon on oltava saatavilla jokaisessa oppilaitoksessa. Tamperelaisena tehtäväni on huolehtia siitä, että palvelut toteutuvat järkevästi niin Kihniössä kuin Sastamalassa.

Maassamme on 21 hyvinvointialuetta, ja Helsingissä on oma mallinsa. Hukkanen on jo nyt vakuuttunut siitä, että hyvinvointialueita on aivan liian paljon. Hänen mielestään hyvinvointialueista olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti järkevän kokoisia, eli niiden määrää on vähennettävä.

– Tiedossa on, etteivät kaikki hyvinvointialueet täytä lakisääteisiä minimivaatimuksia. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnassamme olisi opittava tekemään päätöksiä tässä ja nyt. Ei me nuoret odoteta.

– Nykymallissa hyvinvointialueet muodostavat yhteistyöalueita, joiden pohjalta tulee tarkastella tulevaisuuden sote-palveluiden järjestämisvastuuta sekä ratkaista esimerkiksi työllisyys- ja sote-palveluiden yhdyspintaan liittyviä kysymyksiä. Laajemmat hartiat olivat tämän koko uudistuksen tavoite. Miksi emme hyödyntäisi näitä alueita sen saavuttamiseksi?

Hukkanen on tarkasti perillä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta jumpattiin Suomessa liki 20 vuoden ajan, ja silti lopputulos oli epäonninen.

– Hyvinvointialueet tarvitsevat kuitenkin nyt työrauhaa, ja valtion on löydettävä niille tarvittava rahoitus.

Hukkanen sanoo, että hyvinvointialueiden arjessa nojataan liian voimakkaasti digitaalisuuden ja sen varaan rakennettavien palvelujen kaikkivoipaisuuteen. Hän kokee digi-huuman tietynlaisen mantran hokemiseksi.

– Laadukas, oikea-aikainen ja riittävä tiedotus on kaiken a ja o. Tiedotusta on parannettava, lisättävä ja tehostettava niin valtakunnallisesti kuin hyvinvointialueittain. Tarkoitukseen on valjastettava kaikki mahdolliset kanavat ja väylät. Sote-sanasto on koottava yhteen paikkaan, josta ihmiset voivat lukea termien merkitykset.

Hukkasen katseet kohdistuvat myös puolueisiin. Hänen mielestään puolueiden on kerrottava seuraavissa alue- ja kuntavaaleissa konkreettisesti ja ymmärrettävästi, minkälaisia asioita ne ajavat näillä tasoilla. Kunta- ja aluevaaliohjelmien on sisällettävä selkeitä linjauksia ja tavoitteita.

”Haastava ja vaativa tehtävä”

Eetu Hukkasen mielestä hänen puheenjohtajavuotensa on ollut hyvin monipuolinen ja työntäyteinen. Hän on vakuuttunut siitä, että Pirhassa nuorisovaltuustoa kuullaan aidosti.

– Olen ollut jo monen vuoden ajan kiinnostunut sosiaali- ja terveyspuolen asioista, joten olen seurannut mitä niissä tapahtuu. Siksikin nuorisovaltuusto tuntui luontevalta vaikuttamisen paikalta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut Hukkasen mielenkiinnonkohde jo alakoululaisesta lähtien. Hukkanen aloitti 11-vuotiaana Tampereen kaupungin lasten parlamentissa. Noilta vuosilta lähtien hän on tuntenut Anna-Kaisa Ikosen, josta on tullut Hukkaselle tärkeä esikuva. – Ikosen karismaattisuutta sekä laajaa asiantuntemusta tunnistan myös hyvästä kollegastani sekä ystävästäni Markus Koskesta, joka toimii nykyään Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton johdossa.

Hukkasen mukaan nuorisovaltuusto on opettanut myös kompromissien hiomisen tärkeyttä. Sen kehittämisessä on kuitenkin jatkuvasti parantamisen varaa.

– Pesti koulii monia taitoja. Vuosi on ollut hyvin antoisa myös johtamisen näkökulmasta. Paineensietokykyni on vahvistunut. Puheenjohtajana näen myös asioiden valmistelun koko ketjun.

– Nuorisovaltuustossa ovat läsnä ajan isot teemat, kuten ilmastonmuutos.

Hukkaselle valitaan pian seuraaja nuorisovaltuuston seuraavaksi puheenjohtajaksi, mutta hän jatkaa rivinuorisovaltuutettuna.

Hukkanen aloittaa uudenlaisessa luottamustehtävässä, sillä hänet on valittu Suomen Lukiolaisten Liiton Pirkanmaan piirin varapuheenjohtajaksi.

– Tässä pestissä pääsen toimimaan Pirkanmaan lukiolaisten äänitorvena, mikä on tärkeää erityisesti nyt, kun maamme hallitus tekee koulutuspoliittisia uudistuksia sekä leikkauksia, joilla on vaikutusta myös meidän maakuntaamme.

Hukkanen herättelee, että erityisesti pienten kuntien asema lukiokoulutuksen järjestäjinä voi muuttua tulevaisuudessa. Esimerkiksi Kuhmoisten ja Punkalaitumen kaltaisilla kunnilla tulee olemaan haasteita turvata laadukas lukiokoulutus alueellaan.

MATTI PULKKINEN