Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa ennen kaikkea suomalaisten oikeutta käyttää omassa kansallisvaltiossaan omaa kieltään eli suomea kaikissa yhteyksissä. (Lehtikuva / Vesa Moilanen)
Kansanedustaja ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, 52, kisaa presidenttiydestä ensimmäistä kertaa. Hän on Perussuomalaisten presidenttiehdokas. Halla-aho on pitkäaikainen kansanedustaja, ja hän on ollut Euroopan parlamentin jäsen. Halla-aho on koulutukseltaan filosofian tohtori.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Mitkä ovat tulevan presidenttikauden nyt näkyvissä olevat kolme keskeisintä haastetta tai mahdollisuutta Suomen ulkosuhteiden hoidossa?
– On tärkeää, että emme toista Kiinan kanssa niitä virheitä, jotka teimme Venäjän kanssa. Riippuvuutta kiinalaisesta teollisuudesta on purettava, ja suomalaisen ja eurooppalaisen tuotannon kilpailuedellytyksiä on parannettava.
– Suomen on myös syytä panostaa enemmän kahdenvälisiin poliittisiin ja kaupallisiin suhteisiin globaalin etelän maiden kanssa. Etenkin niiden maiden, joissa on Suomen kannalta oleellisia intressejä, vaikkapa siirtolaisuuden torjunnan kannalta.
Millaista kehitystä Venäjällä odotatte virkakautenne aikana?
– Ei ole näköpiirissä sellaista, että Venäjän sisäisessä kehityksessä tapahtuisi käännettä parempaan. Venäjä ei ole luotettava sopimuskumppani, eikä turvallisuuspolitiikka siten voi perustua sopimuksiin vaan kansallisen ja kollektiivisen pidäkkeen ja pelotteen ylläpitoon ja kohentamiseen.
Oikeusvaltion ydinperiaatteita haastetaan monissa maissa. Suomen nykyinen perustuslaki täyttää tulevan presidenttikauden lopussa 30 vuotta. Millaisia muutostarpeita perustuslakiimme näette perusoikeuksia tai korkeimpien valtioelinten välisiä suhteita ja työnjakoa ajatellen?
– Koska presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja niiden painoarvo on viime vuosien tapahtumien myötä noussut, myös presidentin rooli on kohonnut tasolle, jota nykyisen perustuslain kirjoittajat eivät varmaankaan osanneet ennakoida. En kuitenkaan näe, että olisi polttavaa tarvetta avata perustuslakia. Yhteistyö presidentin, hallituksen ja eduskunnan välillä on toiminut myös kriisin aikana hyvin, vaikka se osin perustuukin epämuodollisiin järjestelyihin.
Tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kuuluu yhä ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Pääministeri Sipilä väläytteli tämä mahdollisuutta virkakautensa lopussa, mutta edellinen manööveri on presidentti Kekkosen toteuttama vuonna 1975. Kuvatkaa tilanne, jossa te tasavallan presidenttinä käyttäisitte oikeuttanne hajottaa eduskunta?
– Se olisi todennäköisesti tilanne, jota kukaan meistä ei pysty ennakoimaan. Turha sellaisella on spekuloida.
Presidentti on keskeisesti arvojohtaja ja kansan mielissä jonkin sortin unilukkari suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ylivalvojana. Nimetkää kussakin seuraavista yksi konkreettinen asia, jonka haluatte virkakaudellanne edistyvä?
Suomen nuorison tulevaisuuden uskon ja toivon turvaaminen?
– Koulujen ja opetuksen ongelmiin on puututtava kovalla kädellä, samoin huumeiden ja katurikollisuuden kaltaisiin vitsauksiin, jotka koskettavat ennen kaikkea nuoria.
Ikääntyvän väestömme hyvän elämän mahdollistaminen?
– Julkinen talous on saatava kestävämmälle pohjalle, jotta pystymme rahoittamaan ne palvelut, joita ikääntyvä väestö tarvitsee. Samalla on kyllä muistettava, että ikääntyneet sukupolvet ovat taloudellisesti keskimäärin paremmassa asemassa kuin nuoret.
Oma teemanne?
– Heikkolaatuinen maahanmuutto aiheuttaa monenlaista vahinkoa yhteiskunnallemme. Maahanmuuttopolitiikka on vuosikymmenten ajan perustunut sinisilmäisyyteen, hyväuskoisuuteen ja ideologiseen sokeuteen. Ruotsi on hyvä esimerkki siitä, mihin olemme menossa, jos maahanmuuttoa ei aleta käsitellä realistisemmin.
Perussuomalaisten puheenjohtajanakin toiminut kansanedustaja Jussi Halla-ahon mukaan ikääntyneet sukupolvet ovat taloudellisesti keskimäärin paremmassa asemassa kuin nuoret. (Kuva: Markku Ulander)
Arvojohtajuuteen liittyy myös yhteys kansakunnan kulttuuriin ja sen henkiseen ja hengelliseen perintöön. Minkä yhden näkökulman itseenne haluatte avata tässä valossa?
– Korostan ennen kaikkea suomalaisten oikeutta käyttää omassa kansallisvaltiossaan omaa kieltään eli suomea kaikissa yhteyksissä. Olen erittäin huolissani siitä, että englanti on syrjäyttämässä suomea palvelujen, koulutuksen ja tutkimuksen kielenä.
Onko Suomeen syntyminen ja Suomessa asuminen yhä lottovoitto? Perustelkaa näkemyksenne?
– Monet asiat ovat Suomessa paremmin kuin suurimmassa osassa maailman maista. Toisaalta pitkään jatkunut hyvinvointi ja vakaus on johtanut siihen, että emme osaa arvostaa kaikkea sitä hyvää, jota meillä on, emmekä aina hahmota sen katoavaisuutta. Jos hyviä asioita ei puolusteta, ne voidaan menettää.
Ketkä kaksi kahdestatoista Suomen tasavallan presidentistä nostatte lähimmiksi esikuviksenne? Entä kenet tasavallan presidentin puolisoista? Perustelkaa lyhyesti?
– Mainitsisin Risto Rytin, joka pystyi vaikeassa tilanteessa asettamaan kansakunnan edun omien etujensa edelle. Puolisoista en tiedä riittävästi voidakseni valita ketään ”esikuvakseni”.
Jos juuri nyt pitäisitte uudenvuoden puheen kansakunnalle, mitä haluaisitte meille suomalaisille erityisesti sanoa?
– Korostaisin sitä, että erilaiset mielipiteet ja näkemykset eivät ole vaarallisia. Vaarallista on se, että ei tunnusteta muiden oikeutta olla eri mieltä.
MATTI PULKKINEN
Viimeisimmät kommentit