Joulu ja vuoden vaihtuminen toivat tällä kertaa mukanaan useampia vapaapäiviä. Useimmat työssäkäyvät pääsivät myös aloittamaan vuoden 2024 vajaalla työviikolla, eli lasku arkeen oli vähän pehmeämpi. Nyt juhlakausi alkaa kuitenkin olla juhlittu ja uusi vuosi käynnistyy vauhdilla. Vuodesta on tulossa merkittävä, sillä jo tammikuussa pääsemme valitsemaan tasavallalle uutta presidenttiä. Presidentinvaalin vaalipäivää vietetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Ennakkoäänestys alkaa jo parin viikon kuluttua, 17. tammikuuta. Vaaleja koskeva kuulutus löytyy tämän viikon painetun Akaan Seudun sivulta 12.
Onko presidentillä sitten merkitystä paikallisesti, akaalaisille? Kun mikä tahansa asia vaikuttaa kyllin yleisesti, se vaikuttaa aina myös paikallisesti. Presidentin toimilla on seurauksia, jotka vaikuttavat jokaisen akaalaisenkin elämään. Näinä aikoina korostuu presidentin rooli ulkopolitiikassa. Tasavallan presidentti muun muassa johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, päättää Suomen ulkopoliittisesta toimintalinjasta sekä Suomen edustajien toimintaohjeista kaikissa periaatteellisesti tai muuten merkittävissä kysymyksissä. Se, joka näistä asioista päättää, on erittäin tärkeä henkilö myös jokaiselle akaalaiselle. Olisiko siinä jo kylliksi syytä innostua äänestämään 28. tammikuuta tai ehkä jo ennakkoon Akaan ennakkoäänestyspaikoilla eli Toijalan rautatieasemalla, Viialan kirjastolla tai Kylmäkosken vanhalla terveysasemalla?
Ymmärretäänkö Suomessa presidentin merkitys? Sen osoittanee se, millaiseksi äänestysaktiivisuus näissä vaaleissa muodostuu. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti oli 69,9 prosenttia. Lukemaa voi pitää vielä kohtuullisena, joihinkin muihin vaaleihin verrattuna se on jopa korkea. Toivottavasti äänestysprosentti ylittää tällä kertaa 70 prosenttia. Syytä olisi, sillä saattaa olla, että emme ole yli 80 vuoteen valinneet itsellemme presidenttiä yhtä tärkeille vuosille kuin nyt.
Presidentin tehtävät taakseen jättävä Sauli Niinistö onnistui tyylillään ja toimillaan voittamaan merkittävän osan kansasta taakseen. Ainakin tältä osin hänen seuraajallaan tulee olemaan täysi työ pystyä samaan. Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin kiristynyt Niinistön viimeisinä presidenttivuosina niin, että hänen seuraajaansa odottavat hyvin erilaiset haasteet ja samalla myös erilaiset onnistumisen mittarit kuin aikanaan Niinistöä. Presidentin tehtävä ja osaamisvaatimukset ovat nyt erilaiset kuin 12 vuotta sitten. Olemmeko nyt valitsemassa maallemme sodan ajan presidenttiä? Ainakin jossain määrin kyllä, vaikka sota toivottavasti ei omaa maatamme enää koskaan suoraan kosketakaan. Valitsemme joka tapauksessa presidenttiä, jonka on tultava toimeen sodan leimaaman ajan kansainvälisessä toimintaympäristössä ja pidettävä omalta osaltaan yllä ja vahvistettava maamme hyviä suhteita muihin vapaisiin demokratioihin.
Tällä kertaa äänestäminen ei ole pelkkä oikeus. Ehdokkaan huolellinen valinta ja äänestäminen on myös velvollisuus.
