Vuonna 2019 yli kymmenen miljoonaa eläintä joutui eläinkokeiden uhriksi EU-maissa. Vuonna 2021 pelkästään Suomessa käytettiin yli 90 000 koe-eläintä. Lisäksi laitoksissa oli 137 000 eläintä muihin tarkoituksiin kuten koe-eläinten kasvattamiseen. Eläimiä kärsii, vaikka on olemassa eettisempiä vaihtoehtoja tuotteiden turvallisuuden testaamiselle.
Eläimiä käytetään edelleen lääkkeiden, rokotteiden sekä muun muassa tuholaismyrkkyjen testaamisessa, kosmetiikan testaamisen on kieltänyt Euroopan unioni, mutta eläinkokeettomuutta ei kukaan valvo. Lukuisat maailmanlaajuiset tuotemerkit käyttävät eläimiä koekaniineina. Esimerkiksi L’Oreal sekä Pepsodent ovat erittäin suuria ja varmasti kaikille tuttuja tuotemerkkejä, jotka kannattavat eläinkokeita.
Kokeista kärsii vuosittain hiiriä, rottia, kaneja, marsuja ja koiria. Jopa kaloille tehdään kokeita. Tämä on mielestäni järjetöntä. Eläimille aiheutetaan aivovammoja, neurologisia sairauksia, niiden luita murretaan ja katkotaan, niille syötetään myrkkyjä ja niihin istutetaan syöpäsoluja.
Kokeet tuottavat myös stressiä eläimelle. Sosiaaliset laumaeläimet ovat eristettyinä pienissä häkeissä. Tämä tuottaa eläimille turhautumista, apaattisuutta ja erilaisia pelkotiloja, ja luokitellaan eläinrääkkäykseksi.
Ihmisille ei ikinä tehtäisi kokeita, koska se on monen mielestä epäeettistä, mutta miksi eläinten sitten annetaan kärsiä? Ovathan ne eläviä olentoja nekin. Ne tuntevat yhtä lailla kipua, iloa ja surua kuin ihmisetkin. Ovatko ne vähempiarvoisia?
Joku varmasti miettii, miten tuotteiden turvallisuuden voi tietää, jos ei kokeilla eläimille. Vastaus on 3R-periaate (replacement, reduction, refinement). Korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen on kansainvälisesti hyväksytty lähestymistapa, jolla halutaan vähentää eläinten käyttöä tutkimuksissa aina kun on mahdollista. Korvaavia menetelmiä ovat esimerkiksi ihmiskudos ja soluviljelmät.
On totta, että eläinkokeet paljastavat suurimman osan haitoista, mutta ne eivät ole täysin luotettavia, sillä eri lajit reagoivat eri tavalla erilaisiin aineisiin ja kemikaaleihin. Ne eivät siis takaa kemikaalin täyttä turvallisuutta, joten eläimille tuotetaan turhaa kipua, vaikka tiedetään, että tämäkään ei varmista kemikaalien varmaa turvallisuutta.
Suosittelisin kaikkia tukemaan eläinkokeetonta kosmetiikkaa. Jos kotoasi löytyy eläintestattuja tuotteita, niin käytä toki loppuun, mutta kiinnitä jatkossa huomiota siihen mitä kannatat tuotteita ostamalla.
Eläinkokeettoman tuotteen voi tunnistaa Leaping Bunny -sertifikaatista sekä luonnonkosmetiikan sertifikaatista tai Cruelty Free -tekstistä. Eläimet kuuluvat rakastaviin koteihin tai luontoon, eivät laboratorioihin.
Älkää tukeko eläinten kärsimystä.
Ennika Vanhanen
Toijalan yhteiskoulu 8C
