Akaan nuorisopalvelut kutsui paikallisia ja hyvinvointialueen päättäjiä vierailulle Sampolanrantaan maanantai-iltana. Hyvinvointialueelta tuli paikalle yksi henkilö, kun kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan jäsen Mervi Pulkkinen oli paikalla. Lisäksi paikalla oli muita kaupunginvaltuutettuja sekä kansanedustaja Jouni Ovaska.
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionavustuksia ollaan leikkaamassa vuonna 2024 ja tämä leikkaus tulee vaikuttamaan myös paikalliseen toimintaan. Leikkauksen ehkä tuhoisin merkitys seuraa siitä, mitä se tekee varsinkin etsivän nuorisotyön idealle ja sitä kautta Akaan nuorille. Kuten Akaan kaupungin nuorisosihteeri Sari Laaki Sampolanrannan tilaisuudessa kuvasi, etsivä nuorisotyö toimii kannattelijana. Leikkaukset siis veisivät monelta akaalaiselta nuorelta tuon ehkä ainoan kannattelijan.
Jokainen meistä tarvitsee rinnalla kulkijan. Elämän raskaimpina hetkinä se rinnalla kulkija toivottavasti jaksaa paitsi kulkea, ehkä myös tukea ja joskus jopa kantaa. Etsivä nuorisotyö on monelle akaalaiselle nuorelle se rinnalla kulkija. Jos se otetaan pois, mikä merkitys muilla näille nuorille tarjottavilla palveluilla sen jälkeen on?
Jo ilman valtionavustuksen leikkaustakin nuorisopalveluissa kannetaan huolta siitä, mitä nuorille tapahtuu, kun he täyttävät 30 vuotta ja joutuvat pois nuorisopalveluiden piiristä aikuissosiaalityön piiriin. Toinen nuoriin liittyvä huoli on se, että Akaassa ei ole nuorisoasuntotyyppistä palveluasumismuotoa, jota tarvittaisiin, jos nuorella on ongelmia itsenäisessä pärjäämisessä.
Tulevaisuuden varmistaminen on yksi yhteiskunnan keskeisimmistä tehtävistä. Mitä nuoriso on, jos ei yhteiskunnan tulevaisuus? Kaikki nuoret eivät tarvitse etsivän nuorisotyön kaltaisia palveluita. Tarkoittaako se, että niistä voidaan tinkiä? Akaan Seutu on päässyt muutamana vuotena uutisoimaan, miten Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Akaan kaupungille 60 000 euroa kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkauskuluihin. Summa on vuosien varrella vaihdellut ja kasvanut, esimerkiksi vuonna 2015 Akaan Seutu uutisoi, että Akaan osuus Pirkanmaan etsivälle nuorisotyölle myönnetystä 1 141 250 euron potista on 30 000 euroa.
Akaan kaupunki on laittanut hyvin vähän rahaa etsivän nuorisotyön työntekijöiden sekä Starttipajan vetäjän palkkoihin. Jos avustusta ei tule, Akaan kaupungilla ei ole etsivää nuorisotyötä eikä Starttipajaa, Sari Laaki paalutti Sampolanrannan tilaisuudessa.
Paitsi tietysti, jos toiminnoille löytyy uusi maksaja. Koska Pirkanmaan hyvinvointialueella ei ole tässä kohtaa mitään roolia, se maksaja olisi siis kaupunki. Akaan kaupungin pitäisi pystyä lähes kuuden miljoonan euron sopeutustoimiin ensi vuonna. Sellaisessa taloudellisessa tilanteessa voi olla melko haastavaa ottaa kaupungin maksettavaksi sellaisia kuluja, jotka on totuttu kuittaamaan avustuksesta.
Etsivä nuorisotyö toimii niin ohuilla henkilöstöresursseilla, että kun puhutaan toiminnan palkkakuluista, puhutaan vain kahden, maltillisesti palkatun henkilön muodostamista kuluista. Jos kaupunki vastaisi niistä kokonaan, summa olisi runsaat 100 000 euroa vuodessa. Kun sopeutustavoitteissa puhutaan miljoonista, niin muutetaan tämäkin miljooniksi. Se on 0,1 miljoonaa. Pystyisikö kaupunki löytämään jostakin muualta säästöjä 6,0 miljoonan sijasta 6,1 miljoonaa euroa?
