Akaa-Volleyn vanhoista pelaajista vain kolme jatkoi tälle kaudelle – Pelaajamarkkinat toimivat monilta osin samoin periaattein kuin mitkä tahansa muutkin työmarkkinat

Syksyllä on saatu ihastella Akaa-Volleyn vahvaa tekemistä ja raivokkaita tuuletuksia Akaa Areenalla. Kuva Markku Ruonala

Keväällä 2023 Akaassa juhlittiin historian ensimmäistä Lentopallon Mestaruusliigan finaalipaikkaa. Finaalisarjasta Valepaa vastaan matkaan tarttui oppia ja kokemusta sekä tietysti arvokas hopeamitali.

Juhlahumu luonnollisesti laantui asteittain kevään kuluessa. Tai ainakin viimeistään siinä kohtaa, kun joukkueen syömähampaat eli ulkomaalaisvahvistukset karistivat Suomen tomut selästään ja kädessään heillä oli vain menoliput kohti kesäloman viettoa kotimaissaan. Joukkue tulisi uusiutumaan seuraavaksi kaudeksi. Kiivas pelaajasopimusrumba alkoi, niin kuin kaikkina aiempinakin vuosina ja ilmassa oli paljon kysymysmerkkejä: kuka jatkaa ensi kaudella täällä, miksi joku jatkaa ja miksi joku toinen ei?

– Pelaajia tarkkaillaan koko ajan ja etsitään laajasta joukosta hyviä tyyppejä eli voittavia joukkuepelaajia, kiteyttää Akaa-Volleyn manageri Risto Lahti pääajatuksen joukkueen rakentamisen taustalla.

”Joukkueen uusiutuminen tuo virtaa”

Tilastollinen tosiasia on, että vain ani harvoin mikään joukkue jatkaa samalla kokoonpanolla seuraavaan kauteen. Syitä tähän voi olla monia, kuten esimerkiksi pelaajan omat toiveet vastuun, oman kehittymisen tai palkan suhteen. On kuitenkin muistettava, että Lentopallon Mestaruusliigassa pelaaminen on työtä, josta maksetaan pelaajille rahaa. Näin ollen pelaajamarkkinat toimivat monilta osin samoin periaattein kuin mitkä tahansa muutkin työmarkkinat eli vaihtuvuus kuuluu asiaan.

– Joukkueen uudistuminen tuo usein mukanaan uutta virtaa ja kipinää etenkin silloin, kun nuoret lupaukset pääsevät ensimmäistä kertaa sisään menestyvään joukkueeseen ja samalla ottamaan isoja askelia urallaan. Yksilöiden kehittyminen heijastuu väistämättä myös koko joukkueen kehittymiseen, Lahti kertoo.

Uudistumisprosentti oli kova

Kuluvasta runkosarjasta on pelattu noin kolmasosa ja Akaa-Volley löytyy tällä hetkellä sarjan kärkipäästä. Itsestäänselvyytenä sitä ei kuitenkaan voi pitää, vaan keskustelua ennen nykyisen joukkueen rakentumista on täytynyt käydä tiiviisti eri tahojen kanssa.

– Tärkeä asia toimivassa joukkueenrakennuksessa on ajatusmaailmojen yhteneväisyys valmennusjohdon kanssa. Olli Kunnari on päävalmentajana nyt kolmatta kautta ja apuvalmentajat Hasse, Ossi ja Niko ovat olleet taustatukena jo varsin pitkään. Kyllä heidät on aikanaan tarkkaan ja harkiten omiin hommiinsa valittu, toteaa valmentajien kanssa joukkuetta koonnut Lahti.

Kotimaisista pelaajista kova kilpailu

Kokonaisuudessaan Akaa-Volleyn joukkueen uudistumisprosentti kauden 22–23 ja 23–24 välillä oli melkoinen. Vanhoista pelaajista vain kolme eli Panu Pitkänen, Petteri Tyynismaa ja Jere Tikkala jatkoivat uuteen kauteen samanvärisissä peliasusteissa. Kymmenen pelaajaa tuli Akaa-Volleyhin uutena. Kahden ulkomaalaisvahvistuksen ohella kaikki loput kahdeksan ovat suomalaisia. Myös tässä mielessä joukkue uudistui huomattavasti, sillä viime kauden joukkueessa ulkomaalaisvahvistuksia oli peräti neljä kappaletta.

– Kotimaisista pelaajista on kova kilpailu ja hinta voi nousta yli maksukyvyn. Ulkomaiset pelaajat tulevat eri kulttuurista, mikä saattaa olla etu, mutta saattaa nousta myös haasteeksi. Heitä harvoin näkee livenä ennen joukkueeseen tuloa, joten joutuu luottamaan videoon, päävalmentaja Olli Kunnari avaa ajatuksiaan kotimaisista ja ulkomaalaisista pelaajista joukkueenkokoamisen taustalla.

Joukkueen uudistumisen ajatellaan usein olevan ristiriidassa saavutetun menestymisen ja tason kanssa ja näiden kulminoituvan ainoastaan pelaajiin. Loppupeleissä asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.

– Uusiutuvuus on lähtökohtaisesti toivottu asia toiminnan kehittämisen kannalta. Se voi tapahtua vaikkapa uudistamalla pelitapaa, valmennusta tai pelaajistoa. Viime kaudesta uudistui pelaajisto. Vaikka se saattaa kertoa jotain myös valmennuksen kyvyistä uudistaa pelitapaa, näen tämän muutoksen onnistuneena, toteaa puolestaan apuvalmentajana toimiva Ossi Heino.

Heinon mukaan jokaiselle pelipaikalle löytyy laadukkaita vaihtoehtoja.

– Kun vielä vaihtoehdot ovat omilta vahvuuksiltaan hyvin erilaisia, voi valmentajan roolissa yksittäisillä muutoksilla vaikuttaa olennaisesti pelitapaan. Emme oikeastaan ole vastustajillemme vain yksi vastustaja, vaan monta samanaikaisesti, kuvailee Heino, joka on syksyn aikana kantanut päävalmennusvastuuta myös itse kahdessa ottelussa.

Lupa myös epäonnistua

Vahvuus ei kuitenkaan koostu vain pelaajien taidoista, vaan joukkuetekemisen taustalle tarvitaan tietynlainen ilmapiiri ja kulttuuri.

– Jokaisella kentällä olevalla on lupa myös epäonnistua. Se antaa vapauden yrittää rohkeasti, mikä on lentopallon kaltaisessa herkässä pelissä tärkeää, Heino jatkaa.

Vahvan ja hyvin yhteen pelaavan joukkueen kasaaminen ei ole valmennusjohdon ja apulaisten tehtävistä helpoin. Muuttujia mahtuu joukkoon vähintään yhtä paljon kuin pelaajiakin ja usein vielä paljon enemmän. Kuluvan alkukauden pelituloksiin nojaten voidaan kuitenkin nyt jo todeta, että tässä asiassa Akaa-Volley on onnistunut.

Jenna Koivu