Akaa-Seura järjesti keskiviikkona 8. marraskuuta muisteluillan Toijalan yhteiskoulun auditoriossa. Tällä kertaa vuorossa oli Terätuote ja Toijalan Teräsvalmiste seuraajineen.
Muisteluillan ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron piti syksyllä Teräsvalmisteen yhdessä veljensä kanssa perustanut Pentti Virtanen. Virtanen aloitti tarinansa aivan alusta ja kertoi, miksi Valkeakoskelta lähti firma ja tuli Toijalaan.
– Toijalahan oli silloin pienteollisuutta täynnä, tapettitehtaita ja Ahosellakin oli tiilitehdas, kaidetehdas oli ja niin edelleen. Valkeakoskella oli Yhtyneet Paperitehtaat. Siellä oli se mentaliteetti, jonka ne kaverit jotka johtivat paperiteollisuutta, toivat, Virtanen aloitti.
Toijalassa oli siis Virtasen silmin katsottuna paremmat suhteet ihmisten kesken. Valkeakoskella koko putiikki oli Juuso Valdenin johdettavissa, kuten Virtanen muotoili.
– Olin ollut aika pitkän aikaa merellä, ympäri maapallon. Lisäksi olin kiertänyt opettamassa hitsausta niin, että minulla oli näkemys noin tuhannesta pienfirmasta tässä ympäristössä, Virtanen laski.
Suullisesti sovittu ei pitänytkään
Laivoilla Virtanen oli tottunut järjestelmään, jossa lupaukset olivat suullisia ja ne pidettiin.
– Kaikki muut synnit sai tehdä, mutta ei rikkoa lupausta.
Virtaset olivat sopineet Valkeakosken kauppalan johtajan kanssa, että he saisivat ostaa tonttimaata viidellä markalla neliö. Kun Pentti Virtanen meni tekemään kauppoja, hinta olikin vaihtunut.
– Kauppalan johtaja sanoi, että se on kuusi markkaa. Minä lähdin kävelemään. Mentiin suunnilleen nykyisen Elematicin kohdalle. Siitä sai kaksi hehtaaria markalla neliö. Niin syntyi Toijalan Teräsvalmiste, Virtanen kertoi.
Seuraavaksi Virtanen muisteli Toijalan Teräsvalmisteen perustamisen jälkeistä aikaa, johon kuului teollistumisen ohella myös suuri tekninen kehitys. Tämä koski esimerkiksi uunien osalta Terätuotetta, joka valmisti puunkäsittelyssä tarvittavia terästeriä.
– Terätuotteelle hankittiin sitten uudenaikaisemmat koneet. Siten saatiin esimerkiksi TVL:n koko lanaterätilaus. Lokomo vei omansa vintille. Näin Terätuote lähti hyvin liikkeelle, Virtanen kertoi.
Vientiä Irakiin ja lauantai vapaaksi
Ensimmäiset ulkomaankaupat Teräsvalmiste teki Irakiin. Sinne tehtiin patoa, jossa käytettiin Teräsvalmisteen muottia.
– Sieltä soitettiin ja kysyttiin, tulisinko katsomaan miten muotteja käytetään. Sanoin että en lähde lähellekään Irakia. Mutta kyllä kai se oli toiminut, Virtanen uskoo.
Teknisen kehityksen ohella Toijalan Teräsvalmiste oli mukana myös yhteiskunnallisessa kehityksessä. Näissä merkeissä yhtiö toteutti kokeilun, jossa lauantai olikin vapaapäivä.
– Kokeiltiin sellaista että tultiin kaikki jo kello seitsemäksi töihin konttoria myöten ja pidettiin puolen tunnin ruoka-aika. Vuoden kokeilun jälkeen oli äänestys, ketkä haluavat palata siihen, että käydään lauantaisinkin töissä. Ei muuten ollut ketään sellaista, Virtanen nauratti yleisöään.
Omina heikkouksinaan yritysjohtajana Virtanen piti sitä, että hän oli omien sanojensa mukaan täysin taitamaton johtamaan mitään yhtiötä.
– Minä olin aivan liian innovatiivinen ihminen tekemään sentyyppistä työtä. Siihen tuli loppujen lopuksi muut toimitusjohtajaksi ja minä sain kaikessa rauhassa söhriä kehitystyötä, Virtanen kertoi.
Söhrimisen lopputulos oli viiden vuoden ajanjakso, jonka aikana tehtiin 136 patenttia eli keskimäärin patentti joka toinen viikko. Osittain kuitenkin patentteja tehtailtiin neuvostoliittolaisten ja itäsaksalaisten yhtistyökumppaneiden iloksi myyntiosaston toimeksiannosta, Virtanen täsmensi.
