Akaan pääkirjastossa Toijalassa on esillä Kaisa–Reeta Järvenpään ja Suvi–Marja Holkeri–Salmesvuoren yhteisnäyttely Hyvänmielen kuvia ja runoja. Kuvat ovat Järvenpään akryylimaalauksia ja tietokonekuvia, ja Holkeri-Salmesvuori on kirjoittanut kuviin liittyvät runot. Näyttelyn kohderyhmäksi tekijät määrittelevät lapset ja lapsenmieliset sekä kaikki, jotka tavoittelevat hyvää mieltä.
Naiset ovat opettajakollegoita ja soittokavereita. Järvenpää opettaa tällä hetkellä nelosia Kylmäkosken koululla ja Holkeri-Salmesvuori kuutosia Nahkialassa. Molemmat soittavat akaalaisessa Ad libitum -yhtyeessä, Reeta viulua ja Suvi tenorisaksofonia.
Kuvasarja päänsärystä oli poikkeus
Järvenpään kuvissa pääosissa ovat eläinhahmot.
– Yleisimmät ovat lampaat, ketut ja karhut, jotka ovat lemppareitani. Niiden lisäksi kuvissa esiintyy kissoja ja muutama hassu tipu ja hiirikin, hän kertoo.
Järvenpää haluaa tehdä hyvän olon kuvia. Poikkeus on ollut parikymmentä vuotta sitten syntynyt kuvasarja päänsärystä, joka kuvasi migreenistä kärsineen Järvenpään oloa päänsäryn alkaessa, sen aikana ja sen jälkeen.
– Se on ainoa vähän negatiivinen työ. Kaikki muu on ollut sellaista, että kun töitä katsoo, tulee lämmin tai hyvä tunne. Haluan tehdä kaunista ja hyvää – sellaista, joka hellii minua.
Taiteen maisteriksi valmistuneen Järvenpään töitä oli viime vuonna esillä Lempäälän kirjastossa. Näyttely oli yhteinen hänen isänsä taiteilija, opettaja Kalevi Kankaalan kanssa. Järvenpää on tehnyt myös kuvituksia lasten terveydenhuollon materiaaleihin.
Runojen lukijat tunnettuja akaalaisia
Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori on aiemmin kirjoittanut pöytälaatikkoon runoja tunteista ja luonnosta. Järvenpään kuvia nähtyään hänelle syntyi tunne, että eläinhahmoilla on jotain sanottavaa.
– Tunnelma tavoitti minut hirmu nopeasti ja voimakkaasti. Eläimet alkoivat jutella ihan selvästi. Niillä oli kaikilla jotain juttua, Holkeri-Salmesvuori kuvailee ja kertoo yhdistävänsä kuviin myös ääniä ja tuoksuja.
Kaksikko suunnitteli ensin näyttelyn järjestämistä taiteilijanimillä Reeta Järvi ja Marja Vuori. Sen takia näyttelystä voi bongata kuvia, jotka on signeerattu nimellä Järvi. Tekijät päätyivät kuitenkin esiintymään omilla nimillään ja miettimään töitä opettajan näkökulmasta.
– Kuitenkin meidät täällä opettajina tunnetaan. Jos vaikka lapset uskaltautuisivat tulemaan näyttelyyn ja saisimme heidät lukemaan, katsomaan kuvia ja innostumaan miettimään, miten he itse maalaisivat samanlaisen eläimen, Holkeri-Salmesvuori kertoo.
Kuviin liittyvät runot voi myös kuunnella QR-koodien kautta. Lukijoina on akaalaisia ilmaisun taitajia.
– Joukossa on tuttuja tulkitsijoita, kuten Minna ja Harri, Lasse ja Marja-Terttu. Aika pitkälti lukijat löytyvät Valkeakosken kaupunginteatterin Veriruusut-näytelmän esiintyjäluettelosta, Holkeri-Salmesvuori paljastaa.
Veriruusut on Anneli Kannon romaaniin pohjautuva näytelmä Valkeakosken hamekaartista 1918. Holkeri-Salmesvuori on näytelmässä Fiinu, yksi kaartin tytöistä. Hyvänmielen kuvia ja runoja -näyttelyn tekeminen on ollut vastapainoa vaativalle teatterityölle.
– Näytelmään lähtiessäni tiesin, että vaa’an toiseen päähän tarvitaan iso punnus, jotta jaksaa olla mukana niin isossa esityksessä. Näyttely on tuonut keveyttä ja kepeyttä syksyyn, ja sillä on saanut mielen veikistelyvaihteelle, Holkeri-Salmesvuori kertoo.
Hyvänmielen kuvia ja runoja on esillä pääkirjaston näyttelytilassa 1. joulukuuta asti.
