Koulutuspaikkojen kohtaanto-ongelma odottaa pikaista ratkaisua – kuntayhtymäjohtaja herättää oikea-aikaista keskustelua aloituspaikoista

 – Pitkänaikaa laskenut syntyvyys on johtanut siihen, että maassamme on niin toisen asteen koulutuspaikoissa kuin korkeakoulupaikoissa on ylikapasiteettia. Lisäksi on kohtaanto-ongelma. Toisaalla maassamme on aloituspaikkoja liian vähän ja toisaalla liian paljon. Asiaan olisi puututtava pikimmiten, kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kiirehtii. (Kuva: Rami Marjamäki)
– Pitkänaikaa laskenut syntyvyys on johtanut siihen, että maassamme on niin toisen asteen koulutuspaikoissa kuin korkeakoulupaikoissa on ylikapasiteettia. Lisäksi on kohtaanto-ongelma. Toisaalla maassamme on aloituspaikkoja liian vähän ja toisaalla liian paljon. Asiaan olisi puututtava pikimmiten, kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti kiirehtii. (Kuva: Rami Marjamäki)

Maamme syntyvyys ja siten myös kokonaishedelmällisyysluku ovat olleet laskuvireisiä jo vuodesta 1990 lähtien. Tuona aikana vuosittain syntyvien vauvojen määrä on laskenut vajaasta 70 000 pienokaisesta runsaaseen 44 000 pienokaiseen. Sasky Koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja Antti Lahden mielestä niin Pirkanmaalla kuin koko valtakunnassa olisi kiire keskustella puhki niin toisen asteen kuin korkeakoulujenkin aloituspaikat.

Antti Lahti perää oikea-aikaista ja perusteellista yhteiskunnallista keskustelua koulutukseen satsattavista voimavaroista. Opiskelijoiden määrät pienenevät. Niin toisen asteen koulut kuin korkeakoulut joutuvat kilpailemaan tulijoista.

– Tiedämme tarkalleen, minkä verran maassamme on opiskelijoita tulevaisuudessa. Nämä lapset ovat jo syntyneet.

Lahti ihmettelee hiljaisuutta, joka leijuu koulutuspaikkojen yllä. Hänen mielestään uhkakuvana on, ettei asioihin ja tilanteisiin reagoida oikea-aikaisesti. Toimettomuus tulee kalliiksi.

– Totuus on, ettei tulijoita kerta kaikkiaan ole jokaiselle koulutuksen järjestäjälle niillä olevia aloituspaikkoja vastaavaa määrää.

Koulutusmaailmassa pitkän uran tehnyt Lahti korostaa, että lainalaisuudet ovat luotettavan simppelit.

– Valtakunnallisesti pääsääntö on, että yhdeksännen luokan päättävistä noin 55 prosenttia etenee lukioihin ja 45 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.

– Sitten meillä on paikkakuntia, joissa paikallinen elämänpiiri ohjaa yläkoululaisten jatkosuunnitelmia toisen asteen valintoihin. Esimerkiksi Sastamalassa viime vuonna yhdeksännen luokan päättäneistä peräti 64 prosenttia hakeutui ammatilliseen koulutukseen. Tuoreessa muistissani viime vuosilta on myös Mänttä-Vilppulan tapaus, jossa yläkoulunsa lopettaneista huikeat 72 prosenttia valitsi ammatillisen koulutuksen.

Lahti teroittaa, että Pirkanmaa elää isosti teollisuudesta, mikä merkitsee sitä, että yritykset tarvitsevat ammattikoulutetun työvoimansa.

Lahden mielestä lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuus olisi nostettava pöydälle jokaisessa kunnassa. Etsikkoaika on koittanut.

”Huolestuttavaa ja uhkaa kansakunnan tulevaisuutta”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan on selvää, että aloituspaikoissa joudutaan ottamaan huomioon niin syntyvyys kuin maassamuuttokin.

– Suomeen syntyy koko ajan vähemmän lapsia, mikä on erittäin huolestuttavaa ja uhkaa kansakunnan tulevaisuutta, mutta samaan aikaan tapahtuu myös laajaa maassamuuttoa, joka ei voi olla vaikuttamatta siihen, missä aloituspaikkoja on tarjolla.

Pentikäinen lisää, että pitää kuitenkin huomioida myös ulkomaiset opiskelijat ja maahanmuutto laajemmin.

– Sillä voi olla suuri vaikutus myös aloituspaikkoihin. Maahan muuttajat pitää saada nopeasti koulutukseen ja töihin. Kun syntyvyys heikkenee, on tärkeää, että oppilaitoksiimme houkutellaan ja tuodaan ulkomaisia opiskelijoita.

Pentikäisen mielestä aloituspaikkojen suunnittelussa pitää huomioida myös työelämän tarpeet.

– Kun tarpeet muuttuvat nopeasti, on olennaista, että oppilaitoksilla on riittävästi joustavuutta palvella työelämän ja alueidensa tarpeita ja muuttaa koulutustarjontaa. Lisäksi pitää olla tarjolla sellaista koulutuspohjaa, joka mahdollistaa myös työntekijöille nopeasti uusien asioiden opettelua ja uuden koulutuksenkin.

Uudet tilat voimistavat vetovoimaa

Etelä-Pirkanmaalla toimivan Akaan lukion rehtori Juha Alenius sanoo, ettei tällä hetkellä ole näköpiirissä niin voimakasta ikäluokan pienenemistä, jolla olisi vaikutusta Akaan lukion tulevaisuuteen. Hän taustoittaa, että Akaan lukion opiskelijamäärä on vaihdellut viime vuosina 130-160 opiskelijan välillä.

– Tällä hetkellä Akaan lukiossa opiskelee 144 opiskelijaa. Opiskelijamäärä saattaa pienentyä nykyisestä noin 5-10 vuoden kuluttua, mutta ei siinä määrin, että sillä olisi vaikutusta toiminnan laatuun.

– Pyrimme tarjoamaan vetovoimaisen opiskelupaikan akaalaisille nuorille. Vetovoimaisuutta olemme lisänneet houkuttelevalla opintotarjonnalla ja pitämällä hyvää huolta opiskelijoidemme hyvinvoinnista. Lisäksi tulevan kouluverkon yhteydessä on ollut esillä Akaan lukion uudet tilat, jotka myös lisäävät lukion vetovoimaisuutta.

Aleniuksen mielestä Akaan lukion suosio toisen asteen opiskelupaikkana vahvistuu uusien tilojen myötä.

– Olemme lisänneet opintotarjontaamme taito- ja taideaineiden linjoilla sekä matematiikkaan ja luonnontieteisiin keskittyvällä LUMA-linjalla. Lisäksi olemme aktiivisesti kiinnittäneet huomiota jo olemassa olevien opiskelijoiden hyvinvointiin ja viihtymiseen lukiossa. Opiskelijoidemme hyvät kokemukset lukion toiminnasta ja hyvä opintomenestys ylioppilaskirjoituksissa toimivat hyvänä mainoksena lukiollemme.

Seudulla onkin pula lukiopaikoista

Tampereen naapurina olevan Lempäälän lukion rehtori Erno Tossavainen sanoo, että valtakunnallisesti tilanne on haastava, ja opiskelijamäärän pienentyminen koskettaa suurta osaa koulutuksenjärjestäjistä.

– Tampereen seudulla meillä on kuitenkin tilanne, jossa meillä on ollut ja ennusteiden mukaan tulee olemaan pula lukiopaikoista.

– Eli olemme Tampereella ja Tampereen kehyskunnissa hieman erikoisessa tilanteessa valtakunnalliseen tilanteeseen nähden, koska tällä hetkellä ja lähivuosina tavoitteena on saada luotua lisää lukiopaikkoja. Lempäälässä meillä on kaikki opiskelupaikat täynnä jo tällä hetkellä. Syntyvyyden lasku vaikuttaa toki myös seudulla tulevien vuosien opiskelijamäärään, mutta toistaiseksi maan sisäinen muuttoliike on kasvattanut lukiopaikkojen tarvetta.

Tossavainen luottaa, että lukio koulutusmuotona tulee varmasti säilyttämään suosionsa etenkin, kun huomioidaan, että valtakunnallinen tavoite on lisätä väestön laskuun kääntynyttä koulutustasoa ja korkeakoulutettujen määrää.

– Uskon, että Lempäälän lukio tulee säilyttämään suosionsa lukiokoulutuksen tarjoajana laadukkaan opetuksen, opiskelijoista välittävän toimintakulttuurinsa sekä erinomaisen oppimisympäristönsä ansiosta.

Tossavaisen mukaan Lempäälän lukio satsaa opetuksen laatuun, monipuoliseen opetustarjontaan ja yhteisölliseen toimintakulttuuriin.

– Pidämme oppimisympäristömme viihtyisänä sekä tekniikaltaan hyvin toimivana. Toisin sanoen huolehdimme siitä, että opiskelija voi keskittyä lukio-opintoihinsa ympäristössä, joka tukee hänen kasvuaan ja kehitystään sekä tulevaisuuden tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.

Lukiokoulutus säilyy houkuttelevana

Rehtori Anna Korkama kertoo, että Kangasalan lukiossa opiskelijamäärät näyttävät pysyvän tasaisina myös tulevina vuosina.

– Näkemykseni on, että lukiokoulutus säilyy houkuttelevana vaihtoehtona ammatillisille opinnoille myös tulevaisuudessa. Lukiokoulutus antaa vankan tiedollisen pohjan jatko-opintoihin ja auttaa opiskelijoita kehittämään oppimistaitoja, joita tarvitaan jatko-opinnoissa.

Korkama muistuttaa, että ylioppilastutkinnolla voi myös hakea suoraan korkeakouluopintoihin, mikä pitää yllä kiinnostusta lukio-opintoihin jatkossakin.

– Tulevaisuudessa korkeakoulujen muuttuvat valintakriteerit saattavat jonkin verran vaikuttaa opiskelijoiden ainevalintoihin lukioaikana. Lukion opetussuunnitelma antaa opiskelijoille valmiuksia tulevaisuuden työelämään ja globaalissa maailmassa vastuullisesti toimimiseen.

Korkaman mukaan Kangasalan lukiossa on laaja opintojaksovalikoima, aktiivinen musiikkilinja, mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto sekä monipuolinen kansainvälisyysohjelma, jotka houkuttelevat opiskelijoita juuri Kangasalan lukioon.

– Lisäksi lukiossamme tehdään paljon työtä opiskelijoiden ryhmäyttämiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi. Kangasalan lukiossa on myös aktiivinen opiskelijakunta, joka edistää opiskelijoiden hyvinvointia. Näillä on merkittävä vaikutus ilmapiiriin, kouluviihtyvyyteen sekä oppimistuloksiin. Näillä keinoilla lukiomme säilyttää kilpailukykyisen asemansa alueella.

Seudun vetovoima turvaa lukiolaiset

Tampereeseen kiinni kasvaneen Pirkkalan lukion rehtori Marjukka Suihko teroittaa, että väestöennusteen mukaan Pirkkalassa ja Tampereen seudulla yleisesti lukiolaisten määrä ei vähene lähitulevaisuudessa.

– Seuraavan kymmenen vuoden ennusteen mukaan nuoria riittää Pirkkalassa ja Tampereella.

– Emme ole vielä huolissamme ikäluokkien pienenemisestä Tampereen seudun ja Pirkkalan vetovoiman perusteella. Pyrimme jatkossakin tarjoamaan laadukasta lukio-opetusta ja pysymään edelläkävijöinä opetuksen kehittämisessä.

Suihko on vakuuttunut siitä, että lukio säilyttää suosionsa.

– Meillä on osaava ja kehittämismyönteinen henkilökunta, tarjoamme laadukasta opetusta, satsaamme markkinointiin, kehitämme jatkuvasti toimintaamme ja teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Pidämme myös hyvää huolta opiskelijoistamme ja heidän hyvinvoinnistaan, Suihko listaa Pirkkalan lukion pärjäämisen edellytyksiä.

MATTI PULKKINEN