Siilille ei talvella ole ravintoa tarjolla ja se asettuu horrokseen yleensä lokakuussa tai viimeistään marraskuussa. Horrostaminen jatkuu puolisen vuotta ja sen ajan ne tulevat toimeen ihonalaisen rasvan avulla. Talvihorroksesta ne heräävät kevään edistymisestä riippuen maalis-huhtikuussa.
Siili saa kesä-heinäkuussa yhden poikueen, jossa 3–7 poikasta. Ravinnokseen siili syö lieroja, hämähäkkejä, etanoita, toukkia ja hyönteisiä. Siilin hajuaisti on tarkka, joten se löytää hyvin matoja maanpinnan altakin. Pihapiirissä se syö myös ihmisten tarjoamia ruokia ja ruuantähteitä. Ne onnekkaat, joilla on siilejä pihapiirissä, saattavat ruokkia niitä. Siilille sopii muun muassa vähäviljaiset kissanruuat. Kuivamuona pitää kuitenkin liottaa. Sopivia ruokia ovat myös keitetty kala, pähkinät ja banaani ja juomaksi vesi. Maitotuotteet eivät siilille sovi vaan ne voivat olla jopa hengenvaarallisia.
Pihapiirissä asuvasta siilistä on myös hyötyä, sillä se syö tuhohyönteisiäkin. Siilin talvehtimista voi auttaa rakentamalla sille talvipesän. Hyvä materiaali on vanha raakalauta. Talvipesälaatikosta tulee tehdä pohjaton.
Reijo Onnela
Kirjoittaja seuraa ja kuvaa paikallista luontoa