Sana shalom merkitsee hepreaksi rauhaa. Jerusalem, monen uskonnon pyhä kaupunki, merkitsee sanajuureltaan rauhan majaa. Tämä kertoo ihmisten toiveesta ja rukouksesta, että pyhä kaupunki todella olisi rauhan maja. Silti Lähi-idässä on ollut ikiaikainen rauhan kaipuu.
Rauhaa toivotaan ja toivotetaan Lähi-idän seuduilla, Ukrainassa ja monella muulla maailman konfliktialueella tällä hetkellä runsaasti. Rauhan ensimmäinen merkitys on sodan poissaoloa. On ehkä niin, että rauhan valtavan merkityksen elämäämme voimme tunnistaa vasta, kun olemme joutuneet ottamaan vastaan kokemuksen sodasta, sen uhasta tai muutoin rauhan vakavasta poissaolosta. Tämä jälki on vuosikymmenten takaa myös meidän suomalaisten mielissä. Vasta rauhan saavuttaminen ja sodan poissaolo antoivat uskoa hyvään huomiseen sekä mahdollisuuden rakentaa tulevaisuutta.
Sanana rauha sisältää kuitenkin enemmän. Rauhan toinen merkitys on ihmisten välistä sopusointua. Konfliktienkin keskellä monet tavalliset ihmiset elävät keskinäisessä kunnioituksessa ja arvostuksessa. He haluavat omassa yhteisössään rakentaa rauhaa, käyttäytyä sovinnollisesti, ymmärtää toisiaan ja antaa toisilleen tilaa olla erilaisia. Rauha on näkemystä, että me mahdumme kaikki elämään rinnakkain niin, että erilainen uskonto, erilainen kulttuurinen tausta tai erilaiset tavat eivät muodostu ihmisyyden kunnioituksen esteeksi. Kun toivotamme toisillemme rauhaa, toivotamme sydämestämme toisillemme turvaa, toivoa, eheyttä, iloa ja onnea.
Kolmanneksi rauha merkitsee ihmisen sisäistä rauhaa. Rauhaan sisältyy tällöin tyyneyden ja luottamuksen täyteinen ydin, josta käsin ihmisellä on valoisa näky tulevaan.
Jo kirkkoisä Augustinus rukoili: ”Sydämeni on levollinen vasta, kun se löytää levon sinussa, Jumala.” Syvimmiltään ihminen voi saada sisäisen rauhan vain yhteydessä Jumalaan. Tästä käsin rakentuu ajatus rauhan rakentamisen kaavasta. Ihmisen sisäinen rauha, jonka Jumala lahjoittaa, antaa rohkeuden ja toivon lähteä rakentamaan pysyvää rauhaa ensin lähipiiriin ja siitä aina maailman konfliktien keskelle saakka.
Kristityllä on oikeastaan kaksi vahvaa keinoa rauhan rakentamiseen. Kristityille on annettu rukous, joka on vahvin keinomme rauhantyössä. Sitä kannattaa käyttää runsaasti. Toinen arkinen, mutta toimiva tapa rakentaa rauhaa on aloittaa työ aivan läheltä. Kodin rauha, rauha läheisten kesken, rauha omassa naapurustossa ja kotikaupungissa ovat niitä ensisijaisia paikkoja, joissa tehtävämme on päivittäin rakentaa rauhaa. Kun moni tekee tätä samaa työtä pitkäjänteisesti, rauha vahvistuu ja saa levitä entistäkin kauemmas.
”Rauha tälle kodille.” Kun Jeesus lähetti opetuslapsiaan julistamaan Jumalan valtakunnan saapumista, hän kehotti heitä menemään koteihin ja kohtaamaan talon väen tällä rauhantervehdyksellä. Se on hyvyyden ja luottamuksen toivotusta kodille, sen asukkaille ja vieraille. Tämä maailma kaipaa rauhaa, mutta rauhantyö aloitetaan aivan läheltä. Rauhaa sinulle, läheisillesi, kotiisi ja naapuriinkin!
Leena Sorsa
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan vs. kirkkoherra
