Eletään lihatonta lokakuuta, ja edessä siintää maidoton marraskuu. On ollut aika, kun kaikenlaiset ”ruoalla pelleily”-kuukaudet menivät ihoni alle vahvasti.
Eräänä vuonna, kun yritin pitää allergista taaperoa ravinnossa hetkellisesti 12 ruoka-aineen voimin, kuppini meni täysin nurin, kun eräs somevaikuttaja julisti jokaisen vastuullisen vanhemman opettavan lapsistaan vegaaneja. Helppoa heille, kenelle sopii soija, linssit, pavut, herneet, viljat ynnä muut, mietin.
Nyt kun perheemme ruokavalioiden kriisivaiheet ovat takana ja allergiaruokavaliot asettuneet arkeemme, on mahdollista tarkastella asiaa huomattavasti objektiivisemmin. Vaikka ruokavalio on erittäin henkilökohtainen asia ja osalle ennen kaikkea terveydellinen, on ruokavalio myös meidän yhteisen maapallomme asia.
Se on jokaisen suomalaisen asia ruokavarmuuden näkökulmasta ja osalle tietenkin eettinen asia. Näinä talouden aikoina se on yhä useammalle kuitenkin asia, johon ei juurikaan voi vaikuttaa tiukentuneen budjetin takia.
WWF kertoo sivuillaan, että eläintuotannon vaatima pinta-ala köyhdyttää luontoa merkittävästi. ”On arvioitu, että globaalisti lihan, maidon, kananmunien ja vesiviljelytuotteiden tuottamiseen käytetään 83 prosenttia ruuantuotannon käytössä olevasta maa-alasta, mutta ne tuottavat vain 37 prosenttia ruuasta saatavasta proteiinista ja 18 prosenttia kaloreista”.
Luvut kertovat ällistyttävän huonosta tuottosuhteesta niin proteiinin kuin kalorienkin osalta verrattuna käytettävään maa-alaan. Samaan aikaan maapallon eri kolkissa kärsitään edelleen nälänhädästä. Maailman maataloustuotannon pitäisi kasvaa entisestään useita kymmeniä prosentteja tulevaisuudessa, jotta kaikille riittäisi ruokaa.
Tuotannonkasvuun ei olisi kuitenkaan varaa enää hakata metsiä pelloiksi maailmalla luontokadon kriisissä. Tämä ei ole uusi uutinen, mutta siitä on hyvä muistuttaa, kun ottaa huomioon millaisilla henkilökohtaisilla valinnoilla ruoantuotantoa olisi mahdollista tehostaa.
Tutkimusten mukaan keskiverto suomalainen syö lihaa ylitse suositusten vaarantaen samalla oman terveytensä. Tähän viereen on herkullista nostaa Helsingin sanomien vuonna 2022 selvittämä suomalaisen ruokatuotannon omavaraisuusaste vaikkapa naudanlihan kohdalla, joka on 84,5 prosenttia.
Ulkomaisen lihan ostamatta jättäminen lienee ensimmäinen erittäin helppo ympäristöteko, joka ei uhkaa Suomen omavaraisuuttakaan.
Kestävämpiä ratkaisuja sekasyöjille löytyy onneksi jo ihan omastakin kaupungista! Maisemassa laiduntavat ylämaankarja ja lampaat muistuttavat meitä ruokatuotannosta täysin vieraantuneita ihmisiä siitä, mistä liha lautaselle tulee, vaikka se äärimmäisen siloteltu kuva onkin kokonaislihatuotannosta.
Mitäs jos toisinaan ostaisikin samalla budjetilla lihaa suoraan paikallisilta luomutuottajilta? Padassa olisi todennäköisesti jonkin verran vähemmän lihaa, mutta lähiympäristömme, maapallomme ja ehkä myös kehomme voisivat tulevaisuudessa paremmin.
Tinja Lahdenmäki
Kirjoittaja on äiti, yrittäjä perheyrityksessä sekä basisti.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
