Tavase Oy:n tekopohjavesihanke halutaan lopettaa, eteläiselle Pirkanmaalle tarvitaan lisää vettä – ”Häiriötilanteessa Akaan vedenjakelua uhkaisi säännöstely”

Viialan vesitornin korvanneen alavesisäiliön rakentaminen on HS-Veden viimeisimpiä näkyviä panostuksia Akaan vesihuoltoon. Kuva Jarno Keskinen.

Akaan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 3. lokakuuta Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen jatkoa. Pykälän esittelytekstin mukaan Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto on päätöksessään 19. syyskuuta todennut, että Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen toteuttamisnäkymät ovat kokonaisarvioinnin valossa niin heikot, että hankkeen valmistelu on syytä lopettaa. Konsernijaosto esittääkin, että kaupunki käynnistää yhdessä muiden Tavase Oy:n osakkaiden kanssa neuvottelut, joiden tarkoituksena on yhtiön purkaminen tai toimialan muuttaminen.

Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto toteaa päätöksessään myös, että jotta varmistetaan puhtaan veden riittävä saatavuus tulevaisuudessakin, jatketaan vaihtoehtojen tutkimista lähtökohtaisesti Ruskon vedenottolaitoksen saneerauksen ja uuden laitoksen rakentamisen välillä. Tampereen kaupunki järjestää 13. lokakuuta Tavase Oy:n omistajille kokouksen, jossa kysytään osakkaiden halukkuutta lähteä mukaan Tavase Oy:n muutettuun yhtiöön, joka lähtee pohjavesilaitoksen sijaan tekemään pintavesilaitoksen saneerausta tai uudislaitosta Ruskoon.

Akaa on valmis selvittämään pintavesilaitoksen

Akaan kaupunginhallitus päätti 3. lokakuuta kaupunginjohtaja Antti Peltolan ehdotuksen mukaisesti nimetä kaupungin edustajiksi neuvotteluihin kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan. Akaan kaupunginhallitus päätti myös evästää kaupungin edustajia neuvotteluihin seuraavasti:

”Eteläiselle Pirkanmaalle on saatava lisävettä Tampereen suunnalta. Vaihtoehtoina on Tavase Oy:n tekopohjavesihankeen toteuttaminen tai vaihtoehtoisesti Ruskon vedenottolaitoksen saneeraus tai uuden rakentaminen. Ennen lopullisen ratkaisun tekemistä vaihtoehtojen väliltä, on syytä odottaa Tavasen osalta lainvoimaiset lupapäätökset. Koska Tavasen toteuttamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, Akaan kaupunki on valmis selvittämään myös pintavesilaitoksen toteutusmahdollisuutta yhtiömuodossa Tampereen Vesi Oy:n ja Tavasen muiden omistajakuntien kanssa. Selvitystyön tavoitteet tulee sopia yhdessä omistajakuntien kesken.”

Akaan kaupunginhallitus päätti myös, että asia tuodaan lopullisten ratkaisujen osalta myöhemmin erikseen päätöksentekoon. Päätös oli yksimielinen.

”Varavesisopimus ei toimi”

HS-veden toimitusjohtaja Jukka Meriluoto oli asiantuntijana läsnä Akaan kaupunginhallituksen kokouksessa asian käsittelyn aikana. Meriluoto kertoo, että Hämeenlinnan ja Toijalan välisen HHIT-vesihuoltolinjan tai Hämeenlinnan/Hattulan vedentuotannon häiriötilanteessa Akaan vedenjakelua uhkaisi säännöstely.

– Tällä hetkellä kolmikannassa tehty varavesisopimus HS-Veden, Lempäälän ja Valkeakosken välillä ei toimi, sillä Lempäälä ei kykene nykyisellä vedenhankinnallaan omaa velvoitettaan täyttämään. Lisäksi nykyinen HHIT-linjan kapasiteetti on täysin käytössä ottaen huomioon Akaan maksimivuorokausikulutus ja varavesisopimukset, Meriluoto kertoo.

Jos Akaan vedenkulutus kasvaa esimerkiksi vettä käyttävän teollisuuden sijoittumisen vuoksi, jouduttaisiin kolmikannassa olevia vesimääriä pienentämään, vaikka Lempäälä saisi varavesitilanteensa kuntoon. Tämä vastavuoroisesti pienentäisi saatavissa olevaa varavesimäärää. Tästä syystä Tampereen suunnasta olisi tarve saada pysyvä oma vesimäärävaraus lisäveteen, jota voisi hyödyntää erityisesti kriisitilanteessa.

Akaan kaupunginhallituksen päätöksessä mainitaan eteläinen Pirkanmaa. Mitä muita kuntia kuin Akaata lisäveden tarve koskee?

– ELY-keskuksen selvityksen päivityksessä oli HS-Veden lisäksi mukana Lempäälä, Vesilahti ja Valkeakoski. Periaatteessa asiaa koskee myös Urjalaa, sillä HS-Vesi myy jatkuvasti pienen vesimäärän myös Urjalaan, Meriluoto kertoo.

Tekopohjavedessä olisi monta etua

Sitä, voisiko Tavasen tekopohjavesihanke vielä toteutua, Meriluoto ei lähde arvailemaan.

– Tekopohjaveden kohtalo on korkeimman hallinto-oikeuden ja Tavasen omistajien päätöksenteon käsissä. En arvaile lopputulosta.

Tekopohjaveden etu pintavesilaitokseen verrattuna on riippumattomuus saostuskemikaalista, matala hiilijalanjälki, parempi suoja ydinlaskeumalta ja halpa elinkaarikustannus.

– Olemassa oleva yhtiö takaa omakustannushintaisen veden ja se mahdollistaisi Akaaseen jatkuvasti pohjaveden kaltaisen veden jakelun kahdesta eri suunnasta. Tekopohjavesi olisi myös houkuttelevampi vaihtoehto varmistamaan kriisitilanteessa Hämeenlinnan/Hattulan vedenhankintaa. HHIT-linjassa tilapäinen virtaussuunnan kääntäminen onnistuisi varsin helposti rakentamalla tarkoitusta varten kaksi-kolme paineenkorotusasemaa, Meriluoto pohtii.

Jos tekopohjavedestä kuitenkin luovutaan ja Tampereen suunnasta alkaa tullakin Akaaseen pintavettä, pysyy  akaalaisten juomaveden laatu hyvänä, kunhan yksi ehto täyttyy.

– Riittävästi käsiteltynä laatu saadaan pintavedessäkin hyväksi eli hajuttomaksi ja mauttomaksi. Jotta lämpötila pysyisi ympäri vuoden tasaisen viileänä, pitäisi vedenottokohta Roineessa sijoittaa syvänteeseen harppauskerroksen alapuolelle, Meriluoto evästää.