Aivan Toijalan keskustan liepeillä on myynnissä iso kivitalo, jossa huomiota kiinnittävät erityisesti yhdeksän metrin kokonaishuonekorkeus, näyttävät kaarreportaat ja anteliaasti luonnonvaloa lahjoittavat kattoikkunat. Talossa on viisi huonetta kahdessa kerroksessa ja asuinneliöitä melkein 300. Allasosastosta löytyy poreamme ja uima-allas.
Talon tarinaan kuuluu työlle omistautumista, oman yrityksen menestymistä ja vaikea sairaus, joka päätti pitkän avioliiton.
”Nykypesu oli meidän lapsemme”
Talon omistaja, eläkkeellä oleva yrittäjä Veikko Nordström lähti 12-vuotiaana tiilitehtaalle oppipojaksi. Tie vei kovan työnteon avulla pitkälle.
– Ajettiin isän kanssa tiiliä ja hiekkaa. Olen varmaan lapannut miljoona tiiltä junanvaunuun, hymyilee Nordström muistoilleen.
Orimattilasta kotoisin olevasta Nordströmistä tuli yrittäjä vuonna 1975, jolloin hän perusti Toijalaan Nykypesu Oy:n yhdessä vaimonsa Marja–Leena Nordströmin kanssa. Ennen yrittäjyyttä hän ehti olla muun muassa jakoauton kuljettajana ja ajojärjestelijänä Kiitolinjalla ja apulaiskuljetuspäällikkönä valkeakoskelaisessa kuljetusliikkeessä.
– Nykypesu oli meidän lapsemme, ja sitä hoidetiin samalla hartaudella kuin lasta. Koskaan ei tarvinnut laittaa työntekijöitä pois. Lisää otettiin, jos tarvittiin. Tyhjästä aloitettiin, eikä meillä ollut alussa kuin neljä kättä ja Black & Decker, naurahtaa Nordström.
Sairaus syynä yrityksen myyntiin
Gulfin huoltoaseman tiskin takaa nähdystä Marja-Leenasta tuli Veikon vaimo vuonna 1969. Kun kumpikin pariskunnasta oli kova tekemään töitä ja ottamaan vastuuta, ei ollut lopulta vaikeaa kasvaa yhteen.
– Ikinä ei tapeltu mistään, joskus tosin puhuttiin korkeilla kirjaimilla. Marja-Leena oli määrätietoinen ja voimakas luonne, ja niin kai olin minäkin. Kai siinä välillä sellaista jaakobinpainia käytiin, mutta aina löydettiin yhteinen sävel. Oltiin yhtä ja samaa.
Pariskunta pyöritti Nykypesua yhdessä 45 vuotta. Vuonna 2019 Marja-Leena Nordströmin terveys alkoi rakoilla.
– Se alkoi kielestä ja kurkusta nielemisvaikeuksina. Sitten menivät jalat, sitten kädet. Järki pysyi päässä koko ajan, mutta sairaus vei kyvyn kommunikoida.
Sairaus oli ALS, joka on selkäytimessä kulkevien liikehermojen sairaus. Siinä lihaksia käskyttävät liikehermot tuhoutuvat vähitellen. Diagnoosin myötä pariskunta päätti luopua yrityksestä, ja se myytiin vuoden 2020 tammikuussa. Sairaus eteni 1,5 vuodessa päättyen kuolemaan kolme vuotta sitten.
Tehosteseinä päätyi maalifirman esitteeseen
Kivitalo on Marja-Leenan toteutunut unelma ajalta, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Elettiin vuotta 2008, ja työlleen omistautunut pariskunta oli matkalla mökille lataamaan akkuja.
– Kun päästiin mökin pihaan, vaimo sanoi, että haluaisi vielä kivitalon. Minä sanoin, että mikäs siinä, mutta mistä me saadaan tontti läheltä keskustaa, muistelee Veikko Nordström.
Vapaa tontti löytyi melkein silloisen kodin vierestä. Arkkitehti piirsi uuden talon pariskunnan toiveiden mukaan. Elementit tehtiin Hollolassa, ja talon rakensi akaalainen rakennusyrittäjä. Taloon tehtiin paljon ainutlaatuisia ratkaisuja, jotka siihen aikaan olivat uusinta uutta kuten näyttävä olohuoneen rosoinen tehosteseinä. Se tehtiin kolmesta maalista lastalla sekoittamalla. Seinää käytettiin näyttävyytensä ansiosta maalifirman esitteessä.
Talon ulkokuori tehtiin ruiskuttamalla niin, että se näyttäisi betonilta, vaikka ei sitä olekaan. Ulkokuori ei tummu niin kuin betoni, eikä siihen tartu lika. Talon sisustus on puolestaan mustavalkoinen, sillä se tyyli miellytti niin Marja-Leenaa kuin Veikkoa.
– Minä tyydyin siihen, mitä Marja-Leena suunnitteli. Hän oli tästä onnellinen, ja aivan valtavan työnhän hän teki tämän eteen. Kun itse olin tottunut aina asumaan matalammissa taloissa, viikko meni ennen kuin totuin tähän huonekorkeuteen, Veikko Nordström kertoo.
Yhdelle ihmiselle liikaa hoidettavaa
Nyt kun Marja-Leenan poismenosta on kolme vuotta, Veikko Nordström toteaa, että iso kivitalo pihatöineen on hänelle yksin liikaa.
– En ole tähän vieläkään kyllästynyt, mutta en jaksa yksinään hoitaa tällaista. Meillä on kesäpaikka Kukkiajärven rannalla, ja haluan keskittyä siihen. Siitä en luovu, hoidin siellä Marja-Leenaa viimeiset kymmenen kuukautta. Siellä oli vain muutama askelma kuljettavaksi ja melkein 200 metriä rantaviivaa.
Nordström näkisi kivitalossa perheen, jossa käydään töissä joko Tampereella tai Helsingissä ja nautitaan kodista, jossa on avaruutta ja luonnonvaloa.
Veikko Nordström sanoo, että talosta luopuminen tuo mieleen haikeutta, sillä siihen liittyy paljon muistoja yhteisistä vuosista. Veikko on nyt oppinut käyttämään uima-allastakin Marja-Leenan tyyliin, päivittäin ja kuntoilumielessä.
– Ennen pulahdin sinne vain saunasta. Nyt juoksen altaassa vartin joka päivä, ja se on tehokkaampaa kuin lenkillä käynti.
