Kiiltävänmustat black angus -naudat täplittävät vehreää maalaismaisemaa Urjalan Honkolan kylässä. Kartano, jonka ympärille kylä on aikanaan kasvanut, elää tätä päivää luomutuotannon voimin.
1600-luvulla perustetun säteritilan ja sen perinnemaisemien ylläpito on kunnioitettava kulttuuriteko. Ihan ilmaista vanhan rakennuskannan ja maiseman hoitaminen ei ole, joten kartanoiden on syytä elää tätä päivää ja tuottaa euroja. Siitäkin huolimatta, että entiset mahtikartanot luokitellaan nykyään yhä useammin pientiloiksi.
Urjalalaisen Honkolan kartanon elinvoimasta vastaavat nykyään mustat, muhkeat black angus naudat. Yli 300-päinen karja laiduntaa vanhoja metsälaitumia ja Kortejärven vehreitä rantoja. Tilan pellot tuottavat niille rehua talvikaudeksi.
– Kun tila siirtyi meidän sukupolvellemme, oli itsestään selvää, että haluamme jatkaa pitkää karjatalousperinnettä. Karja kuuluu tähän miljööseen. Maidontuotanto tuntui kuitenkin haasteelliselta, joten vuonna 2017 lypsykarja muutti muualle ja tilalle tuli lihakarjaa, Honkolan kartanoa emännöivä Charlotta Furuhjelm kertoo.
Tilalla siirryttiin luomutuotantoon, jotta isoja laitumia ja kasvukautta pystytään hyödyntämään luonnonmukaisesti. Urjalan leveyksillä kesäkuun alusta lokakuun loppuun ulkona pärjäävä nautarotu on kotoisin Skotlannista. Black angukset ovat helppohoitoisia ja terveitä lehmiä, joiden vasikointi sujuu yleensä ilman ihmisen apua. Ne ovat siis kohtuullisen vaivattomia tuotantoeläimiä.
Angus myös tuottaa erinomaista, marmorikuvioista pihvilihaa.
– Se, että eläimet syövät vain luonnonmukaisesti kasvanutta niittyruohoa, tuntuu maussa ja rakenteessa. Moni kuluttaja arvostaa korkealaatuista niittylihaa – englanniksi sanotaan, ”grass fed beef” – myös eettisen ja eläinystävällisen tuotantotavan vuoksi, Charlotta Furuhjelm sanoo.
Useimpien urjalalaisten suussa kartanon nimi on Honkola kuten kylänkin. Kartanon asukkaiden ruotsinkielisiä sukujuuria ja kulttuuria kunnioittaen angusten lihaa markkinoidaan kuluttajille ja ravintoloihin Hongola Gård -brändillä. Sillä nimellä tila löytyy netistä ja sosiaalisesta mediasta.
– Myymme lihaa muutamaan, raaka-aineen alkuperää ja laatua arvostavaan ravintolaan Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Lähimpiä ovat Vaihmalan Hovi Lempäälässä ja Villa Forssa Forssassa. Iso osa tuotannosta menee kuitenkin yksityisasiakkaille suoramyyntinä tilamyymälästä. Some-markkinointi ja hyvä brändi ovat meille tärkeitä asioita, Charlotta Furuhjelm kertoo.
Tilan pop up -myymälä on säännöllisesti auki, mutta varmimmin haluamansa lihan saa varaamalla sen etukäteen verkkokaupassa. Nautoja teurastetaan naapurikylällä Paijan tilateurastamossa tarpeen mukaan joka toinen viikko, jotta ympäri vuoden voidaan myydä tuoretta tilaa. Jauheliha myydään pakasteena sen lyhyen säilyvyyden vuoksi.
Ylellinen pihviliha leikataan modernin keittiön toiveiden mukaan. Perinteisten paistien, pihvifileiden ja erityisen burgerjauhelihan ohella Hongola Gård -angusta saa esimerkiksi eteläamerikkalaistyylisinä picanha-pihveinä, briskettinä tai paluun tehneenä luullisena osso bucona.
– Picanhan voi grillata pihveinä tai kokonaisena. Brisket on härän rinta, josta tulee pitkään haudutettuna tai savustettuna erinomaista, Furuhjelm neuvoo.
Tilapuodin palveluun kuuluvat ohjeet ja reseptit. Välillä niitä päivitetään myös nettiin ja someen.
Charlotta Furuhjelm kertoo, että kauempaa tilamyymälään saapuvat asiakkaat voivat ostaa kerralla isompiakin määriä. Kesäaikaan käy erityisesti mökkiläisiä, jotka ostavat vain kerralla grillattavan määrän. Mökeillä kun ei yleensä ole arkkupakastimia.
Mustat angukset ja niille viljeltävä rehu ovat tilan pääelinkeino. Karjanhoidon ohessa tilalla harjoitetaan metsätaloutta ja järjestetään metsästysretkiä sekä muita tapahtumia.
– Monenlaista pitää puuhata, että pystymme pitämään tilan elävänä ja elinvoimaisena. Kartanon ympäristön ja kulttuurihistorian vaaliminen on meille tärkeä arvo, Charlotta Furuhjelm sanoo.
Honkolassa on vakiintunut tavaksi viettää isoa sadonkorjuujuhlaa syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ensi viikonlopun lähiruokapäivänä tila ei ole auki, mutta pop up-lihamyynti jatkuu taas lokakuussa. Tarkemmat ajankohdat ilmoitetaan Hongola Gårdin Facebook-sivuilla.
Syyskuun alun Hongola Harvest -tapahtumassa on vuosittain pari tuhatta kävijää.
Tarkkaa kävijämäärää emme tiedä, koska tapahtumaan ei myydä pääsylippuja. Paljon täällä kuitenkin on aina väkeä. Tapahtuma on meille iso ponnistus, Charlotta Furuhjelm sanoo.
– Osa kävijöistä tulee paikalle syömään ja ostamaan lähiruokaa, osaa kiinnostaa kartano ja sen historia. Täällä on aikojen saatossa ollut paljon urjalalaisia töissä, joten monella paikallisella on jokin henkilökohtainen kytkös kartanoon. Muina aikoinahan tämä on meidän yksityinen kotimme ja yritys, mutta tällaisen tapahtuman yhteydessä pystymme avaamaan ovet kiinnostuneille.
Sadonkorjuutapahtumassa Urjalan oppaat vetävät historiallisia kierroksia ja kertovat vanhoja tarinoita niin kartanosta kuin Honkolan kylästä ja koko Urjalasta. Kirjallisuuden ystäviä saapuu välillä paikalle kauempaakin, sillä Honkolan kartano toimi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian tapahtumapaikan esikuvana. Kirjailijan äiti työskenteli kartanossa, ja Linna ehti itsekin olla nuorukaisena kartanossa työmiehenä.
Myös kirjailija Sirkka Turkan Finlandia-palkittu runokokoelma Tule takaisin, Pikku Sheba on syntynyt Honkolan kartanossa. Turkka työskenteli 1980-luvulla kartanon tallimestarina.
Kulttuurikartanon sadonkorjuujuhlassa on esillä myös taidetta. Tänä vuonna esillä oli Heikki Mikkolan luontokuvia ja Anu Penttisen lasitaidetta. Hanuristi Pekka Pentikäinen viihdytti harvestiväkeä kansan- ja viihdemusiikilla.
Herkkusuita Hongola Gårdin sadonkorjuutapahtumaan saapuu vuosittain kauempaakin. Heitä houkuttelee erityisesti keittiömestari Markus Aremon pop-up ravintola. Paikallisista raaka-aineista tehdyn gourmet-päivällisen liput myydään joka vuosi loppuun hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.
Tänä vuonna harvestin toinen kokki oli vastikään urjalalaistunut Chef Santeri, ruokakirjailija, yrittäjä Santeri Vuosara. Navetan ylisillä pidettiin kyläkahvilaa ja partiolaiset grillasivat tilan makkaraa.
Oman tilan lihatuotteiden lisäksi harvesti tarjoaa myyntipaikan muillekin lähi- ja pientuottajille. Tänä vuonna tarjolla oli urjalalaista Paijan pihattopossua, Koskenrannan luomulammasta, Käpälämäen Herkun hunajaa, marjajauheita, hilloja ja tyrnichutneyta, Tuoksun tilan hunajatuotteita ja luomusuoramyyntitila Pakkasen ryynejä, jauhoja, hiutaleita ja rouheita.
Naapurikuntien tarjontaa edustivat punkalaitumelaisen Miina Huittisen kutunjuustot, lempääläläisen Suoniemen luomutilan vihannekset ja juurekset, pälkäneläisen Sarkasen tilan luomujäätelöt sekä punkalaitumelaisen kotileipomo Villijuuren ruokaleivät ja juurevat pullat sekä munkit. Lounaisrannikolta oli mukana Askaisten Prännäri -kahvipaahtimo.
– Painotamme valikoimassa paikallisuutta ja sitä, että yrittäjä myy itse kasvattamiaan tai valmistamiaan tuotteita. Tuotteet saavat mielellään olla luomua, Charlotta Furuhjelm avaa yhteistyökumppaneille asetettuja kriteereitä.
Ruuantuotannon ohella sadonkorjuupäivässä esiteltiin paikallista käsityötä. Harvestin vakiokalustoon kuuluu keittiökalusteita, perinneikkunoita, puuovia ja mittatilauskalusteita valmistava Puuneuvos eli puuseppä Markus Mattila. Hänen kättensä työn jälki näkyy kartanon rakennuksissa. Myös nuutajärveläinen Akkunapaja eli puuseppä, restaurointikisälli Minna Huuhka on ollut mukana kartanon kunnostustöissä.
Sadonkorjuutapahtuman pienellä perinnepihalla keiteltiin saippuaa ja punamultaa sekä värjättiin lankoja.
– Jokasyksyinen tapahtuma on kartanon väelle suuri voimanponnistus. Meille on kuitenkin tärkeää tuoda esille paikallista, mahtavaa ruokatuotantoa. Omalle yrityksellemme tapahtumat ovat yksi tapa olla osa paikallista yhteisöä ja sukupolvien jatkumoa, Charlotta Furuhjelm sanoo.
