MAINOS

Lue kannustavia oppilaskertomuksia Saskysta!

Ravintola- ja catering-alan opettaja Arto Lappalainen sanoo, että kokin ammatti on erittäin antoisa. Hänen mukaansa jokainen kokki luo oman tyylinsä. Lina Milchakova on nyt unelma-ammatissaan kokkina. Hän saapui ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Tampereen palvelualan ammattiopiston ravintola alan perustutkintoon. Nyt hän työskentelee vakituisena Ravintola Wivissä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Lina tuli Sallasta Tampereelle opiskelemaan
– Kokiksi valmistunut napattiin heti töihin Ravintola Wiviin

Lina Milchakova kouluttautui Tampereen palvelualan ammattiopiston ravintola-alan perustutkinnossa kokiksi. Hän nappasi oitis työpaikan opinahjonsa Ravintola Wivistä. Rehtori Nina Luukkainen korostaa, että kokeille ja tarjoilijoille on tarjolla paljon työpaikkoja. Hän kannustaakin ravintola- ja catering-alasta kiinnostuneita aloittamaan jatkuvan haun kautta alan opinnot perinteikkäässä oppilaitoksessa Pyynikillä.

Maassamme on huutava pula koulutetuista ja osaavista ravintola- ja catering-alan ammattilaisista. Kokit ja tarjoilijat saavat heti työtä, kun he sitä hakevat.

Rehtori Nina Luukkainen muistuttaa, että ruoka on yksi ihmisen perustarpeista. Näin on aina, vaikka maailma kuinka muuttuisi.

– Uskon, että niin nuoria kuin ammatinvaihtajiakin kannustaa ravintola- ja catering-alan opintoihin ja töihin korkea alan arvostus. Pätevät kokit ja tarjoilijat takaavat, että alan yritykset menestyvät, ja koko toimiala kehittyy ja kasvaa.

– Myös erittäin hyvä työllisyystilanne houkuttaa alan opintoihin. Esimerkiksi meillä opiskelevia odottaa työpaikka välittömästi heidän valmistumisensa jälkeen, Luukkanen lisää.

Luukkainen sanoo, että jo ruokakulttuurin monipuolistuminen on merkittävä kannustin ja vetovoimatekijä.

– Vaikkapa kokin työssä ammattilainen saa valjastaa koko luovuutensa käyttöön. Ammatilliset kehitysmahdollisuudet ovat rajattomat.oppiso

Tampereen palvelualan ammattiopisto ottaa koko ajan ravintola-alan perustutkintoon uusia opiskelijoita.

”Tampere on ottanut omakseen”

Lina Milchakovan tarina on mielenkiintoinen.

Itälappilaisessa Sallan kunnassa lukionsa käynyt Milchakova pohdiskeli jatko-opintoja ja mahdollista tulevaa ammattiaan.

– Monet lukiokavereistani hakivat opiskelemaan Tampereelle ja siten myös muuttivat Pirkanmaan sydämeen. Halusin tehdä samoin. Katselin netistä Tampereen koulutustarjontaa. Päädyin Saskyn sivuille ja Tampereen palvelualan ammattiopiston koulutustarjontaan. Kokin työ kiinnosti minua, hain opiskelupaikkaa.

– Jo ensimmäinen yhteydenottoni puhelimella oli innostava. Sain neuvoja ja tärkeitä tietoja. Asiani otettiin vakavasti. Rattaat alkoivat pyöriä, Milchakova kiittää.

Milchakova aloitti opiskelunsa jatkuvan haun kautta. Hänen opintopolkunsa on ollut mielekäs ja mieluinen. Hän arvostaa myös kannustavaa ja korkeatasoista opetusta sekä monipuolisia ja moderneja opiskelutiloja.

– Ammatin- ja opiskelupaikkavalintani pohjana oli rakkauteni ruoan valmistamiseen. Nyt kun opinnot ovat takanapäin ja kokemustakin on jo kertynyt, pidän ratkaisuani onnistuneena. Tämä on tosi hyvä ammatti. Jokainen päivä tuo lisää tietoa ja vahvistaa osaamista. Ruoan maailma on runsas ja houkutteleva; raaka-aineet ja mausteet muodostavat omat isot kokonaisuutensa.

Lina Milchakova kokee, että ruokamaailma tarjoaa kokonaisen elämäntavan.

Kun opinnoissa rytmittyvät opiskelut ja harjoittelut, kokonaisuus on antoisa. Milchakova kiitteleekin vuolaasti mallia, jossa opiskelija pystyy rauhassa omaksumaan tiedot ja pääsee kokeilemaan siipiään ja oppimiaan taitoja käytännössä.

– Jo ensimmäisessä kesätyöpaikassani pääsin todelliseen tulikasteeseen. Työskentelin lounasravintolassa. Siellä kohtasin tiiviin työtahdin ja tekemisen monipuolisuuden. Vastaavasti kokemus herätti intoni opiskella lisää ja laajentaa osaamispohjaa. Siksi opiskelun ja käytännön työn vuoropuhelu on merkityksellinen asia.

– Olen oppinut alusta lähtien rytmittämään tarkasti eri tehtävät työpaikalla ja kantamaan vastuuta.

Milchakova huomauttaa, että keittiöt ovat aina erilaisia. Tampereen palvelualan ammattiopiston keittiöt saavat Milchakovalta runsaat kiitokset. Niissä pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin varustuksiin. Työskentely on mielekästä.

Opettajat ovat tärkeässä roolissa. Lina Milchakovan mielestä Heillä on iso tehtävä kannustamisessa ja rohkaisemisessa.

”Hyvä työilmapiiri merkitsee paljon”

Ravintola Wivi on nyt Lina Milchakovan työpaikka. Se tuli hänelle erittäin tutuksi opiskeluaikana.

– Keittiössä toimitaan aina tiiminä. Siksi hyvä ilmapiiri ja iloiset työkaverit ovat erittäin tärkeitä minulle. Tunnen kuuluvani joukkoon ja olen osa tiimiä, Milchakova tilittää.

– Kokin työssä olen ihmisten palvelija. Haluan tehdä jokaisen työni hyvin..

Milchakovan elämä on nyt Tampereella. Siitä on tullut hänen uusi kotipaikkakuntansa.

– Opinnot toivat minut tänne. Täällä ovat myös ystäväni. Ja työni.

”Ammattilainen löytää oman toimintatavan”

Ravintola- ja catering-alan opettaja Arto Lappalainen ja ravitsemuspäällikkö Marika Flinck-Kontio sanovat, että keittiö on inspiroiva ympäristö, joka herättää opiskelijoissa nälän oppia lisää ja uutta. Toimiala on mitä mahtavin. Monipuolisuus on läsnä kaikkialla.

Lappalaisen ja Flinck-Kontion kouliintuneet silmät tunnistavat oitis henkilön, jolla on lahjat keittiön saloihin ja kokin luovuutta haastavaan ammattiin. He ovat vakuuttuneita myös siitä, että jokainen löytää oman juttunsa.

– Positiivinen asenne on tärkein. Oma motivaatio on voimavara, jonka avulla ihminen porskuttaa pitkälle, he tietävät.

Lappalainen ja Flinck-Kontio muistuttavat, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia ja työskennellä keittiössä. Kultaisena sääntönä on, että jokainen opiskelija oppii valmistamaan klassikot, kuten vaikkapa pippuripihvin.

– Jokainen löytää itselleen parhaiten sopivan tavan. Yleensä tällä alalla käy niin, että kukka puhkeaa täyteen loistoonsa tietojen ja taitojen karttumisen myötä. Keittiö on toimintaympäristö, joka haastaa, opettaa ja vie eteenpäin. Siellä viritytään siihen kuuluisaan luovaan hulluuteen.

Arto Lappalainen ja Marika Flinck-Kontio pitävät ulospäinsuuntautumista ravintola- ja catering-alan ammattilaisten perushyveenä.

Sastamalainen Reetta Keskinen on tyytyväinen ammatinvaihtaja ja opiskelija. Hän opiskelee laitoshuoltajaksi. Oppisopimustyöpaikkana on Puhtauspalvelu Oy Servi. – Työ on monipuolista. Alasta vallitsee täysin väärä kuva julkisuudessa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Reetta päihitti ennakkoluulonsa oppisopimuksesta ja laitoshuoltajan työstä
– Perhe-elämä, opiskeleminen ja työ maittavat!

Sastamalainen Reetta Keskinen tietää nyt, ettei kannata hutkia, vaan kannattaa tutkia. Ruoka- ja Puhtauspalvelu Oy Servissä oppisopimuksella työskentelevä Keskinen nauttii monipuolisesta laitoshuoltajan työstä. Hänen elämässään lapsiperheen arki, opiskeleminen ja ansiotyössä käynti rytmittyvät luontevaksi kokonaisuudeksi.

Reetta Keskinen järjestelee iltapäiväkahvien tarvikkeita kärryyn terveyskeskuksen osastolla 3 Sastamalassa. Hän toimii laitoshuoltajana Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelu Oy:lla eli Servillä ja kouluttautuu samanaikaisesti oppisopimuksella uuteen ammattiin. Niin työnantaja kuin koulutuksesta vastaava Sasky saavat Keskiseltä vuolaat kiitokset.

Elämä hymyilee. Palikat ovat kohdillaan.

– Jos joku olisi sanonut minulle pari vuotta sitten, että sinusta tulee laitoshuoltaja, olisin kuitannut hänen kommenttinsa olankohautuksella.

Keskinen kertoo, että hän torppasi taannoin ajatuksen oppisopimuksesta Se ei tuntunut omalta jutulta. Laitoshuoltajan töistä oli vain kapea aavistus: pelkkää siivoamista.

Nyt mieli on muuttunut. Opinnot ja arjen työ ovat konkreettisesti valaisseet laitoshuoltajan tehtäväkentän monipuolisuuden ja vaativuuden, työn vaihtelevuuden ja merkityksellisyyden. Myös ammatin asiakas- ja ihmislähtöisyys on auennut.

– Olen nyt ammatissa, jossa viihdyn.

”Kuuntele sydämesi ääntä, ja tartu mahdollisuuteesi”

– Uuden edessä on tehtävä ratkaisunsa, Reetta Keskinen tietää.

Keskinen on kouluttautunut aiemmin kosmetologiksi ja hierojaksi. Hänellä on molemmista ammateista tutkinto.

– Pidin työstäni kosmetologina. Työpaikkani oli Nokialla, joten työajat ja -matkat muodostuivat pullonkauloiksi. Kahden pienen lapsen äitinä minua tarvitaan myös kotona.

Reetta Keskinen ajattelee, etteivät hänen aikaisemmat opintonsa ja kokemuksensa ole valuneet hukkaan. Kaikelle on tavalla tai toisella käyttöä niin töissä kuin omassa elämässä. Ja kaikkiin haltuun otettuihin pätevyyksiin liittyy ihmisten kanssa toimiminen.

– Ammatinvaihto rikastaa elämää. On tutkailtava tilaansa, kuunneltava omaa sydäntään ja tartuttava omalle kohdalle osuviin mahdollisuuksiin.

Keskisen mukaan Saskyn opetus on tasokasta. Opettajat ovat kannustavia. Opiskelijaryhmässä vallitsee vahva me-henki.

– Näillä näkymin saan tutkintoni valmiiksi ja paperit käteeni ensi keväänä.

”Oikea tieto laajentaa ymmärrystä” 

Reetta Keskinen on ravistanut mielestään suuret ennakkoluulot, joita hänellä oli laitoshuoltajan työtä kohtaan.

– Uskon, että julkisuudessa vilahtelevat niukat tiedot sote-ammateista ruokkivat ihmisten kielteisiä asenteita. Tietämättömyydestä kumpuaa myös sote-alan töiden aliarvostus. Yleisesti kysellään, kuka niihin hommiin ryhtyy.

Keskinen korostaa, että hänen työpaikassaan ja -yhteisössään arvostetaan jokaista työketjun lenkkiä. Kaikilla ammattilaisilla on oma merkittävä roolinsa.

– Kun työyhteisö on terve, yhteistoiminta sujuu mutkattomasti. Työkaverin ojentama auttava käsi synnyttää mielihyvää ja vahvistaa me-henkeä. Pienet asiat ja teot muuttuvat isoiksi ja merkityksellisiksi jutuiksi.

Kyllä Keskinen sanoo tykkäävänsä siivoamisestakin, mutta juuri tehtävien monipuolisuus tekee työvuoroista mielekkäitä ja vaihtelevia.

– Riippuen vuorosta tarjoan aamupalan, kerään astiat, jaan lounaan, huolehdin astiat, samoin päiväkahveilla, päivällisellä ja iltapalalla. Ruokapalvelu on merkittävä osa työsarasta. Huolehdimme vuorollamme myös potilashuoneiden ja yleisten tilojen siisteydestä. Hoidamme pyykit. Petaamme sängyt. Vastaamme välineiden puhtaudesta. Paljon eri tehtäviä ja kaikki mielenkiintoista.

– Työaikani ovat inhimilliset. Tämä on tärkeä pointti perheelliselle.

– Työyhteisömme on kiitettävän joustava, ja johtamiskulttuuri on hyvä. Täällä ymmärretään, että sairaalan pyörittäminen tarvitsee meitä jokaista.

Keskinen näkee, että empaattisuus kuuluu hänen olemukseensa.

– Viihdyn ihmisten parissa, ja haluan tehdä työtä ihmisten kanssa. Sairaalan osastolla työ on hyvin palkitsevaa, sillä potilaat jaksavat kiittää hyvin tehdystä työstä. Palaute merkitsee minulle paljon.

– Myös kosmetologina ja hierojana olen ollut hyvin läheisessä kanssakäymisessä asiakkaan kanssa. Siinä vahvistuu luottamus. Moni ihminen avautuu ja kokee mielenhuojennusta.

”Ahkerat ja omatoimiset ihmiset pärjäävät”  

Reetta Keskinen on vakuuttunut siitä, että oikea tieto sote-ammateista lisää niiden vetovoimaa. Hän uskoo, että sote-töiden arvostuksen kohoaminen innostaa ihmisiä alan opintoihin ja töihin.

– Täällä on oltava ahkera, sillä päiviin mahtuu paljon erilaisia tehtäviä. Kun jokainen hoitaa oman osansa, kokonaisuus toimii hyvin.

Keskinen sanoo, että tehtäviin on tartuttava omatoimisesti ja ripeästi. Asiat on tehtävä mieluummin etupainotteisesti.

– Laitoshuoltajan työssäni näen aina heti omien käsieni työn jäljen. Se kannustaa.

Daniel Kaskenviita (vas.) tekee kaksoistutkintoa. Ammattikoulun ja lukion opinnot lomittuvat mielekkäästi Kaskenviidan arjessa. Kristian Aalto pitää kolmen vuoden opintoja tarkoituksenmukaisina. Hänen mielestään opinnot ja käytännön työt ovat hyvässä suhteessa.

Daniel, Elias ja Kristian uskovat vahvasti metallialaan
– Nuorukaiset tähyävät yrittäjiksi

Teknologiateollisuus on nykyään Suomen suurin teollisuus- ja vientiala, perinteisestä konepajateollisuudesta monille uusille urille laajentunut. Saskyn Ammatti-instituutti Iisakki Parkanossa opiskelevat 18-vuotiaat Daniel Kaskenviita, Elias Lahtinen ja Kristian Aalto huolehtivat omalta osaltaan sinivalkoisen teknologia-alan kukoistuksesta myös tulevaisuudessa. Nuorukaisten katseet ovat myös yrittäjyydessä.

Daniel Kaskenviita, Elias Lahtinen ja Kristian Aalto ovat ylpeitä kotikaupungistaan Parkanosta. Kolmikko kiittelee vuolaasti opinahjoaan, jossa he suorittavat kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoa. Kaskenviita tekee lisäksi kaksoistutkintoa valmistuakseen myös ylioppilaaksi.

Yrittäjäkärpänen on puraissut niin Kaskenviitaa kuin Lahtista ja Aaltoa. He ovat paiskineet pienestä pitäen töitä perheidensä firmoissa.

Kolmikko pitää hyvänä mallia, jossa opinnot ja käytännön työt lomittuvat järkevästi. He arvostavat niin opetusta kuin ammattikoulun opiskeluympäristöä. Opetuskäytössä voisi toki olla enemmän uudenaikaisia työkaluja ja -koneita. Yrityksissä välineistö on ajan tasalla ja runsas. Myös oppisopimus on osoittautunut käytännössä mielekkääksi.

Kaskenviita, Lahtinen ja Aalto nostavat erityisesti esille Ammatti-intituutti Iisakki Parkanossa vallitsevan kannustavan ja lupsakan ilmapiirin. Heidän mielestään vahva me-henki motivoi jokaista yrittämään parastaan.

– Ruokala ansaitsee erityiskiitokset. Maukas ja monipuolinen kouluruoka edesauttaa jaksamista, kolmikko korostaa.

Pian kolmen vuoden kokemuksella puhuvat parkanolaisnuorukaiset antavat arvoa ammattikoulunsa fiksulle toimintakulttuurille.

– Täällä annetaan vapauksia, kun osaa kantaa vastuuta.

Potkua perheyritystaustasta

Kristian Aalto haluaa seurata isäänsä metallialan kovana osaajana ja ahkerana yrittäjänä. Sorvaamo E. Aalto Oy syntyi aikanaan monien muiden perhefirmojen tavoin autotallissa.

Jo yläkoulun työelämään perehtymisjaksoilla Aalto halusi ahkeroida isänsä yrityksessä.

– Erityisen hyvää on, että neuvot ja opastus ovat aina lähellä. Ohessa olen voinut seurata tuiki tärkeää asiakaspalvelua.

Daniel Kaskenviidan kiinnostus metallialaa juontaa maineikkaaseen perheyritykseen Teollisuusasennus Kaskenviita Oy:hyn.

Kaskenviita tietää, että huippuammattilainen pääsee mukaville ansioille. Häntä vetää puoleensa lisäksi alan jatkuvasti kehittyvä teknologia.

– Metallialalla on laajat mahdollisuudet.

Kaskenviita kertoo, että hänen kaksoistutkintonsa etenee hyvässä järjestyksessä. Lisämausteen opintoihin tuo lukio-opinnot Iisakki Hämeenkyrössä.

Elias Lahtiselle oli jo yläkoulussa selvää, että hänen opintopolkunsa johtaa suoraan omalla paikkakunnalla olevaan kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon.

– Olen halunnut jo pitkään päästä töihin isäni yritykseen Parkano Steel Oy:hyn. Ala on erittäin kiinnostava.

Lahtinen sanoo, että tuotantotekniikan osaamisala valikoitui puhtaasti siksi, että isällä on alan yritys.

– Halusin oppia enemmän ja enemmän alasta ja sen tarjoamista työvaihtoehdoista. Pyrin koneistajaksi, koska se kiinnostaa minua. Koneistajan työssä pääsee haastamaan itsensä. Koneistajan työ on monipuolista, ja siinä pääsee kokeilemaan erilaisia koneita.

Elias Lahtisella on ollut jo kauan selvät sävelet. Hän kulkee isänsä viitoittamaa tietä. Tähtäimessä on yrittäjyys.

”Oma kiinnostus on ykkösjuttu”

Daniel Kaskenviita, Elias Lahtinen ja Kristian Aalto ovat yhtä mieltä siitä, että palon metallialaa kohtaan on oltava sisäsyntyistä.

– Jos ihminen ei itse ole innostunut ja kiinnostunut alasta, kukaan ulkopuolinen ei voi sytyttää kipinää. Kaiken a ja o on oma motivaatio ja sammumaton tahto toimia alalla.

Nuoret miehet tietävät hyvin, että metallialan ammattilaisista on huutava pula.

– Meidän mielestämme ala on erittäin hohdokas. Suosittelemme sitä muillekin. Työpaikka on aina varma!

Raha ja palkka on merkityksellinen asia muttei näille metallimiehille kaikki kaikessa.

Kristian Aalto pitää tärkeänä, että työssä näkee konkreettisesti omien käsiensä tulokset. Myös tuotteeseen tyytyväinen asiakas lisää työniloa.

– Päivänselvää on, että jokainen päivä tuo mukanansa uutta ja vahvistaa taitoja.

Daniel Kaskenviita nostaa esille työyhteisön tärkeyden. Hänen mielestään hyvä työtiimi auttaa jaksamaan ja tavoittelemaan uusia saavutuksia.

– Tällä alalla, jos missä, on paljon hiljaista tietoa. Sitä pääomaa voi omaksua vain arjessa konkareilta. Jokainen neuvo on arvokas.

– On siinäkin mahtava tunne joka kerta, kun vetää työhaalarin ylleen.

Kaskenviita muistuttaa, että metalliala on niin fyysisesti kuin psyykkisesti raskas. Työntekijän on huolehdittava voimavaroistaan.

Elias Lahtinen haluaa valmistuttuaan työskennellä koneistajana ja edetä siitä toimistotöihin.

– Tulevaisuuden tavoitteeni on yrityksen ostaminen isältä.

Daniel Kaskenviita, Elias Lahtinen ja Kristian Aalto tietävät jatkuvuuden merkityksen. Se tuo mukanaan arvostusta.

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti sanoo, että Saskyllä on valtakunnallisesti merkittävä rooli erikoisammattilaisten koulutuksessa. Taustalla oleva veistos on valmistettu SASKY Koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa.

Sasky kantaa yhteiskuntavastuuta kouluttamalla harvinaisia osaajia
– Anna-Mari oli löytö Kiviliike Sairaselle

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti sanoo, että SASKY Koulutuskuntayhtymä kantaa yhteiskuntavastuuta kouluttamalla harvinaisia osaajia esimerkiksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikatassa ja Vammalan ammattikoulussa. Lahti muistuttaa, että erikoisalat ovat Saskyn rikkaus ja tärkeä vetovoimatekijä. Ikaalilainen Anna-Mari Mansikkaviita löysi uuden ja mielenkiintoisen työn kivialalta. Yrittäjä Seppo Sairanen kiittelee, että Mansikkaviidan kaltainen ihminen on löytö työnantajalle.

SASKY Koulutuskuntayhtymä on maamme toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjäkentässä monella tavalla ainutlaatuinen ja kiinnostava poikkeus.

Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti esittelee rinta rottingilla Tampereen Pyynikillä sijaitsevan Haapasen huvilan komeita kivirakenteita. Ollaan Saskyn päämajassa. Lahti toistaa monta kertaa, että kivet on työstetty omassa talossa. Runsaat ja monipuoliset kivityöt puhuvat omaa kieltään Saskyn kivialan osaamisesta ja koulutuksen korkeasta tasosta.

Haapasen huvilan lämpiössä Lahti ihastelee veistosta, joka on portaikon todellinen katseenvangitsija. Lavasterakennusala onkin kuntayhtymäjohtajan mielestä yksi Saskyn kruununjalokivistä. Hän sivelee kädellään seinän kullanhohtoista pintaa ja kehuu huvilan sisäpintojenkin olevan taitavien opettajien ja opiskelijoiden käsien jälkeä.

Antti Lahti kertoo Saskyn pitävän kunnia-asianaan laajaa erikoisammatteihin valmistavien koulutusohjelmien tarjontaa.

– Tästä paras kiitos on, kun meiltä valmistuvat osaajat viedään suorastaan käsistä, kaikki työllistyvät heti.

Lahti kiittää Saskyn opettajia ja korostaa heidän rooliaan. Hän teroittaa, että erikoisalojen opettajat ovat alojensa vahvoja konkareita.

Lahden mukaan vuosien saatossa monet Saskyn oppilaat ovat jatkaneet menestyksellisiä opintojaan muun muassa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Tämäkin tuo sulan Saskyn hattuun.

Se, että maassamme nousee harvinaisten alojen huippuosaajia, on Lahden mielestä Saskyn vaikuttava yhteiskunnallinen teko. Suomalainen käsityöläisyys elää ja pitää pintansa.

Lahti kannustaa erikoisaloista kiinnostuneita nuoria ja ammatinvaihtajia tutustumaan Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Ikatan ja Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen mahdollisuuksiin.

”Työ vahvistaa osaamista”

Pirkanmaalla pian 60 vuotta toimineen Kiviliike Sairanen Oy:n yrittäjä Seppo Sairanen ja tuotantovastaava Kaisa Ollila kertovat, että kiviala tarjoaa kiinnostavia ammatteja. Heidän mukaansa jokainen hyvä tyyppi on kultaakin kalliimpi voimavara Hämeenkyrössä toimivalle yritykselle.

Sairanen ja Ollila arvostavat korkeatasoista kivialan koulutusta. He korostavat, että perinteisesti kiven ammattilaiset käyvät todellisen koulun arjen työssä.

– Varmasti jokainen kivialan yritys on toimintatavoiltaan uniikki. Myös tämä seikka haastaa uusia työntekijöitä. Hiljainen tieto on pitkään alalla työskennelleillä konkareilla. Heidän vastuullaan on siirtää tietotaitoa eteenpäin.

Sairanen ja Ollila muistuttavat, että Kiviliike Sairanen Oy:n kaltaisessa yrityksessä perinteinen käsityö ja kivialan moderni tekniikka lyövät kättä toisilleen.

Anna-Mari Mansikkaviita on oppisopimuksella Kiviliike Sairanen Oy:ssä. Sairanen ja Ollila antavat täyden tunnustuksen uudelle työntekijälle, joka tarttuu tomerasti työhön ja toimii kiitettävän oma-aloitteisesti.

– Tällaisia työstään innostuneita osaajia me tarvitaan.

Ikaalilainen Anna-Mari Mansikkaviita opiskelee uutta ammattia Saskyssä ja on oppisopimuksella työssä Kiviliike Sairanen Oy:ssä.

”Google-haku opasti kivialalle”

Ikaalilainen Anna-Mari Mansikkaviita on ammatinvaihtaja.

– Työskentelin ympäristöterveyden huollossa. Jäin opintovapaalle, ja löysin uuden urapolun.

Mansikkaviita huomauttaa, että Google johdatteli hänet Saskyn verkkosivuille ja kivialan opintojen tietoihin.

– Kiviala suorastaan hyppäsi silmilleni. Hautakivien tekeminen vaikutti mielenkiintoiselta. Tähän vaikuttaa varmasti paljon se, että olen aina pitänyt käsitöistä. Ne ovat minun juttujani.

Mansikkaviita muistaa edelleenkin ensimmäisen yhteydenottonsa Saskyyn. Vuoropuhelu johti siihen, että hän hyppäsi jatkuvan haun askelmerkein uuteen ja tuntemattomaan viime vuoden helmikuussa.

Kiviliike Sairanen Oy tarjosi Mansikkaviidalle harjoittelupaikan. Kun hommat luistivat mallikkaasti, yritys tarjosi hänelle kesätyötä. Putkeen mennyt kesä johti puolestaan oppisopimukseen.

– Koen palkitsevana, että näen kätteni työn jäljen. Vaikka täällä on monipuolisesti työkaluja ja koneita, käsityölläkin on merkittävä sija.

Mansikkaviita iloitsee siitä, että ala tarjoaa koko ajan uutta opittavaa. Kiviammattilainen ei ole varmaan täysin valmis milloinkaan.

– Se tunne, kun huomaa oppivansa uutta, on mahtava.

Mansikkaviita suosittelee jokaiselle, jota kiinnostaa uudistua työelämässä, itsensä ravistelua.

– Uusi ja mielekäs ala löytyy varmasti. Sasky on kiitettävän kannustava ja osaava koulutuksen järjestäjä.

MAINOS