Tuli kesälomareissulla Kainuussa mentyä maastovaellukselle islanninhevosilla. Jylhät vaaramaisemat ovat upeita ja poikkeavat Pirkanmaan luonnosta todella paljon. Mutta pelkkää nautintoa metsävaellus ei nyt ollutkaan.
Kangasmetsästä alkoi löytyä suuria alueita, jotka olivat kuin tilkkutäkkejä. Suorakaiteen muotoisia kohtia puuttui metsämaasta sieltä täältä, minne päänsä vain käänsi. Kuivan kangasmetsän maaperähän on hiekkaa, joka läpäisee hyvin vettä. Vaelluksella hämmästelimme täten laajoja kuivia hiekkaplänttejä kauniin ja rauhallisen metsämaiseman sijaan. Vaelluksen opas halusikin avautua ratsuryhmälle huolestuttavasta tilanteesta.
Kyseessä on siis kunttabisnes eli siirtovarvikko, joka on nimensä mukaisesti suomalaista metsänpohjaa. Ihmiset ostavat itselleen kauniin ja helppohoitoisen kunttapihan, jota mainostetaan tietenkin myös kestävänä ratkaisuna tuomaan vehreyttä ja väriä omalle pihalle. Kuntat käydään nostamassa suoraan metsästä, ja rahti toimitetaan asiakkaan toiveen mukaisesti. Vaivatonta ja helppoa: pian on minimetsä marjoineen omalla takapihalla.
Pohdimme, kuinka moni kuntan jos toisenkin hankkinut on miettinyt asiaa laajemmin. Hämmästelimme kainuulaisen yrittäjän kanssa sitä, onko kyse naiiviudesta vai piittaamattomuudesta vai mistä johtuu, että varvikkojen suosio vain kasvaa. Metsissä muutetaan luonnon olosuhteita pelkästä halusta saada helppo ja kivannäköinen piha omaan kotiin.
Hiekkamaa ei uusiudu aivan nopeasti, vaan maa-alueet ovat paljaana vuosikausia, kenties kymmeniä. Tämä taas pakottaa varvikosta ravintoaan etsiviä eläimiä, muun muassa metsäpeuroja muuttamaan toiselle alueelle pikkuhiljaa ruoan puutteen perässä. Ja tämäkin on maailmalla harvinainen laji, joka Suomessakin aikanaan hävisi sukupuuttoon.
Ymmärsin paikallisten huolesta, että kanta on edelleen hyvin pieni. Uhkana ovat totutusti olleet suurpedot ja liikenne, mutta nyt myös keskiluokkaisen turhamaisuus tai tietämättömyys tai jokin muu syy olla ottamatta asioista selvää.
Tietenkin tällaiset asiat ovat monimutkaisia. Harvoin kyseessä on puhtaasti oikea tai väärä tapa tai ratkaisu. Mutta paikallisten huoli ja näkemys asiaan oli mielenkiintoinen. Syntyy tarve, syntyy tuottaja. Tai toisinpäin, synnytetään tarve. Ekologinen ja luonnonmukainen ovat sanoja, jotka ovat tänä päivänä liike-elämässä melko myyviä. Mutta ne kaikkea muuta kuin sopivat tähän. Kunttapihan myynti nimenomaan riistää suomalaista luontoa, muovaa sitä tuolla metsän uumenissa, silmiemme ulottumattomissa.
Siihen me keskustelussamme pääsimme, että mistä tämä nykyihminen on tehty? Muinoin sivistyneistö innostui luonnontutkimuksesta ja luonnonlaeista, ja ymmärrys luonnon kanssa yhteiselosta oli jotenkin selkeämpää. Tässä ajassa tietotulva lienee tehnyt sen, että puhdas tiedonhaluisuus vähenee.
Tehdäänkö kunttapäätös monien muiden omaan elämään ja viihtyisyyteen liittyvien päätösten kanssa puhtaasti itsekkäistä syistä ja lyhytnäköisesti?
Katariina Kähkölä
Kirjoittaja on sosiaalialan yrittäjä ja psykoterapeutti
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa
