Ravintolassa rupateltiin lähes kaksi ja puoli tuntia tekoälyn ja ihmismielen suhteesta – Kurkkaa tästä Puistofilosofian Toijalan-osuuden antiin

Akaan Puistofilosofia laajentui tänä vuonna etkojen muodossa Toijalaan ravintola Alibabaan perjantaina 4. elokuuta. Tilaisuudessa keskusteltiin tekoälyn ja ihmismielen suhteesta Renne Pesosen (oik.) johdolla. Kuva: Oona Eskeli.

Haihunkosken äärellä Lallinmäessä nyt kahtena vuotena järjestetty Akaan Puistofilosofia laajentui tänä vuonna etkojen muodossa Toijalaan ravintola Alibabaan perjantai-iltana 4. elokuuta. Tämä ennakkotilaisuus tuotti keskusteltavaa lopulta lähes kahdeksi ja puoleksi tunniksi otsikolla Tekoäly ja ihmismieli.

Vilkasta ajatustenvaihtoa alusti ja fasilitoi filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston apurahatutkija Renne Pesonen, joka on työssään tarkastellut sekä ihmismielen toimintaa että tekoälyn ja ihmismielen yhteyttä. Lisäksi hän on kirjoittanut yleistajuisia tekstejä tekoälystä.

Suunnilleen puolituntisessa alustavassa puheenvuorossaan Pesonen tuumaili muun muassa sitä, voivatko tekoälymallit kertoa jotain ihmismielen toiminnasta ja sitä, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus.

Apua investointipäätöksiin?

Pesosen mukaan tekoäly voi osoittaa ihmismielestä mahdollisesti sen, että esimerkiksi älykkyys ei pohjaudu millekään sisäsyntyisille kyvyille vaan oppimiselle toistojen ja rutiinien kautta.

– Esimerkiksi ChatGPT perustuu siihen, että sille voi opettaa teoriassa ihan mitä vain ja että se hiljalleen mukautuu sille syötettävään materiaaliin ja hyvin monimutkaisiin säännönmukaisuuksiin teksteissä ja kuvissa. Juuri tätä kautta näistä systeemeistä on tullut hiljalleen ikään kuin inhimillisempiä ja älykkäämpiä.

Uhka vai mahdollisuus -kysymyksen Pesonen kuittasi alustuksessaan toteamalla, että tekoälyyn liittyy hänen mielestään molempia.

– On ajateltu, että tekoäly voisi jatkossa auttaa vaikka firmoissa kaikenlaisten hirveän vaikeiden investointipäätösten teossa tai ylipäätään isojen organisaatioiden hallitsemisessa. Toisaalta sitten esimerkiksi tietotyön ja luovan työn tekijät voivat olla kohta helisemässä, koska tekoälyllä voidaan tuottaa asioita halvasti.

Alibabassa puitiin erityisesti tekoälyn uhkia ja mahdollisuuksia. Kuva: Oona Eskeli.

Ihmismieli teknologisoituu vääjäämättä

Alustusta seuranneessa keskustelussa pitäydyttiin pääasiallisesti tekoälyn uhkien ja mahdollisuuksien erittelyssä.

Keskustelu startattiin pohdiskelemalla sitä, voisiko tekoäly olla tulevaisuudessa jonkinlainen puolueeton järkeilijä, joka voisi auttaa tulkitsemaan ja ymmärtämään toisia ihmisiä aiempaa paremmin. Renne Pesosen mukaan ajatus ei ole ”varsinaisesti mitenkään tyhmä” mutta siihen liittyy problematiikkaa.

– Riskinä on se, että ymmärrysajattelua ulkoistetaan koneille, vaikka toistemme ymmärtäminen hyvässä tahdossa olisi enemmänkin sellainen inhimillinen tehtävä ihan meille kaikille, Pesonen muotoili ja lisäsi, että hänen mielestään ihmismieli teknologisoituu vääjäämättä ympäristön mukana.

Ajattelun ulkoistamisen tultua puheeksi keskustelussa ryhdyttiin ruotimaan ChatGPT-palvelua, jonka käyttö esimerkiksi kouluesseissä on yhden keskustelijan mukaan herättänyt paljon huolta oppimisen laadusta.

Alibabassa tämä huoli allekirjoitettiin melko yksimielisen oloisesti todeten, että liiallinen ChatGPT:n tai muiden vastaavien palveluiden käyttö vähentää järjen käyttöä ja heikentää ajattelukykyä.

Ihmisen ylivoima on kielen ulkopuolella

Useampi keskustelija kertoi luottavansa siihen, että tekoäly ei tule koskaan nousemaan ihmisen tasolle saati yli – etenkin jos ihmiset onnistuvat pitämään kiinni omista ilmauksellisista rikkauksistaan.

– Meidän pitäisi pitää huolta meidän ylivoimastamme eli niistä kaikista nyansseista, joita tulee kielen ulkopuolelta, linjasi yksi keskustelija.

Myöskään Renne Pesonen ei koe, että tekoälystä olisi ainakaan vielä huolestuttavan suurta uhkaa ihmiskunnalle.

– Mitään sellaista ”tekoäly tulee ja tappaa” -uhkaa ei tässä vaiheessa suoranaisesti ole, koska on aika epäselvää, että miten tekoäly voisi ylipäätään edes kääntyä meitä vastaan.

Akaan Puistofilosofian etkojen avaussanat lausuivat järjestäjätiimiin kuuluvat Tapani Laine (keltaisessa takissa) ja Olli Herranen (oik.). Kuva: Oona Eskeli.

Olli Herranen. Kuva: Oona Eskeli.

Akaan Puistofilosofian isäksikin tituleerattu Tapani Laine. Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?