Viialan Veneenrakennuksen yrittäjä Janne Lehtimäki rakentaa tilauksesta pieniä puuveneitä, mutta viime vuosina yrityksen toiminta on ollut pääasiassa lasikuituveneiden korjaamista ja huoltamista.
Lehtimäen mukaan moni kyllä haluaisi mielellään puuveneen.
– Mutta sen ylläpidossa on vähän enemmän työtä. Lasikuitu on helppo ja yleisin, Lehtimäki kertoo.
Puuveneen korjaaminen ei aina kannata
Lehtimäki myös välittää veneitä. Haastattelupäivänä pihassa seisoo yksi puuvene ja pari lasikuituvenettä. Ainoa puuvene on juuri ostettu ja jo myyty.
– Puuveneitä on vähän markkinoilla. Ne, joilla sellainen on, pitävät siitä yleensä myös kiinni. Puuveneitä myös korjataan, mutta siinä joutuu miettimään, mikä kannattaa. Muutama lauta kannattaa vaihtaa, mutta jos jäljellä ei ole kuin vähän keulapiikkiä ja peräpeili, niin ei ole taloudellisesti enää kannattavaa, Lehtimäki kuvaa.
Rakentajalle on helpompaa lähteä puhtaalta pöydältä eli uutta venettä rakentamaan kuin korjata kovin suuria aukkopaikkoja. Yksi yleinen vika vanhoissa puuveneissä on lautojen halkeaminen keskeltä. Se on seurausta veneen väärästä säilytyksestä. Jos veneen säilyttää köli ylöspäin, vene on keväällä kuin kasvihuone, jonka sisäpuolella lämpötila nousee korkealle.
– Sitten ihmetellään, kun lauta halkeaa keskeltä. Puuvene tulisi aina säilyttää köli alaspäin, Lehtimäki vinkkaa.
Vesi kertoo, mistä vene vuotaa
Lasikuituveneiden korjaaminen on usein helpompaa, mutta se ei aina paljasta ongelmakohtiaan helposti. Tällainenkin vene Lehtimäen pihasta haastattelupäivänä löytyi.
– Asiakas sanoo, että tässä veneessä tarvitaan kolme ihmistä. Yksi soutaa, yksi äyskäröi ja yksi huutaa apua. Vene siis vuotaa jostain, mutta vuotokohtaa ei ole vielä löytynyt.
Ongelmakohtaa lähdetään etsimään hiomalla. Hiomatyö tehdään ulkona, koska pölyä tulee paljon. Vuotokohdan etsinnässä veneestä hiotaan kaikki pohjan maali pois.
– Vene vedetään ihan puhtaalle lasikuidulle. Jos oikein kunnon reikää ei löydy, aloitetaan pahimman näköisistä paikoista ja jatketaan, kunnes vuoto loppuu, Lehtimäki sanoo.
Yksi konsti vuotokohdan löytämiseen on kääntää vene oikein päin, täyttää se vedellä ja katsoa, mistä vesi valuu.
Korona vaikutti kysyntään
Koronan myötä vähän huonompienkin paattien kysyntä ja hinta nousivat. Samalla se toi Lehtimäelle korjattavaksi sellaisia veneitä, joita ei aiemmin olisi ollut taloudellisesti järkevää korjata.
– Myös veneiden vuokraus oli hetken aikaa kannattavaa. Kesä 2022 oli sitten jo sellainen, että sitä venettä vuokrattiin tasan yhden kerran. Toki ihmisten taloustilannekin on nyt sellainen, että moni joutuu miettimään, ostaako ruokaa vai lähteekö veneilemään, Lehtimäki vertaa.
Se, millaista lasikuituvenettä kannattaa vielä korjata, on usein arvoitus. Se riippuu siitä, mikä lasikuituveneen todellinen käyttöikä tulee olemaan. Sitä ei yleensä tiedetä. Muutaman satasen panostus silti yleensä kannattaa aina tehdä.
– Huonompikuntoisiin voi mennä 500 euroa. Mutta on se silti vielä paljon halvempi kuin uusi vene, Lehtimäki huomauttaa.
Jos huonokuntoisen korjaamisen sijaan päätyy uuden ostoon, kannattaa huomioida myös vanhan veneen hävittämisestä koituvat kustannukset.
– Tervatun veneen voi laittaa kokkoon, mutta lasikuituvenettä ei tietysti voi.
Vanhan korjaaminen vähentää jätettä
Vanhan lasikuituveneen korjaaminen on usein myös ympäristöteko. Lehtimäki kertoo esimerkiksi Toijalan satamassa vuokrattavina olevista neljästä veneestä, jotka kaikki ovat vanhoista rikkinäisistä veneistä käyttökuntoon korjattuja.
– Tässä toiminnassa sitä jätemäärää vähennetään. Yksi niistä nyt vuokrattavina olevista veneistä tuli minulle sellaisena, että siinä oli ihan repeämä pohjassa. Se paikattiin, maalattiin ja nyt se on satamassa ja sillä pääsevät ihmiset soutelemaan, Lehtimäki kuvaa.
Veneenveistäjäkin pitää kesälomaa
Veneiden korjaaminen on Lehtimäelle nykyisin harrastus ja elämäntapa, ei päätyö. Vaikka kesä on veneilyn sesonkiaikaa, veneiden korjaaminen ja huoltaminen tehdään yleensä sesongin ulkopuolella.
Tänä kesänä Lehtimäkikin saa nauttia kesälomasta ainakin kaksi viikkoa.
– Tai jos viikonloppuisin vähän tekisin, Lehtimäki nauraa.
2000-luvun alussa Lehtimäellä oli suuret talvisäilytystilat vanhalla vaneritehtaalla. 2008 alkaneen taantuman myötä veneiden huolto- ja säilytystoiminta kuitenkin supistui huomattavasti.
– Ihmiset alkoivat säilyttää veneensä kotona ja huoltoja alettiin tehdä itse. Kyllähän veneen moottorin kanssa pärjää, jos on vaikka nuorena touhunnut mopojen kanssa, ei se mitään ihmeellistä ole, Lehtimäki sanoo.
Lehtimäki törmää toisinaan myös mahdottomiin toiveisiin. Joskus ne liittyvät vanhojen veneiden päivittämiseen uusilla ominaisuuksilla.
– Kerran asiakas sanoi, että hän haluaisi, että karttataso laskeutuisi veneen katosta tarvittaessa. Katsoin ylöspäin ja siinä oli iso kattoluukku. Sanoin sitten, että kyllä tuo muutos on vähän isomman miehen käsissä kuin minun. Johonkin se raja on vedettävä, veneen ulkokuori on aikanaan suunniteltu ja se rajaa mahdollisuuksia, Lehtimäki nauraa.
