Katujen kunto ja siltojen kestävyys ovat kiivaan kahvipöytäkeskustelun kohteena. Asfaltin kolojen ja pilarien kantavuuden kohdalla on paikallaan myös pohtia Akaan tulevaisuutta.
Kasvavana kaupunkina olemme siinä suotuisassa asemassa, jossa voimme poimia muualla tehdyistä ratkaisuista parhaimmat. Ratkaisuja tarvitaan, sillä kasvun myötä tulee aina ne tutut ongelmat.
Liikenneruuhkat kasvavat, kun kaupunki on vielä liian pieni kattavalle joukkoliikenteelle, mutta paikkoihin täytyy päästä autoilla. Liikenneturvallisuus on kortilla, kun väestöä on entistä enemmän nykyisillä jalkakäytävillä ja kaduilla enemmän autoja. Toivottavasti autoja on vähemmän jalkakäytävillä. Siihen sekaan pitäisi myös jotenkin asetella pyöräteitä. Yhtälön vastaus ei ole ilmiselvä.
Lapsena vielä haaveilin näkeväni liikennevaloja keskustassa. Sitä pidettiin ison kaupungin merkkinä. Olihan Valkeakoskellakin sellaiset. Kunnes aikuisena tajusin, että liikennevaloja tarvitaan vain, jos katuja ei ole rakennettu sujuvan liikenteen näkökulmasta.
Helpoin tapa vaikuttaa sujuvuuteen on nopeus. Mitä matalampi nopeus, sitä sujuvampi liikenne. Risteyksistä pääsee livahtamaan helpommin haluamaansa suuntaan. Vähemmän tyhjäkäyntiä jonoissa. Tätä säännöstellään myös töyssyillä. Luonnollisemmin myös ympäristöä muokkaamalla.
Pelkkä nopeusrajoituksen liikennemerkki ei tee suurta vaikutusta. Kuljettajien korvien välissä on nimittäin se, millä perusteella nopeutta säädellään. Taajamassa ajetaan lujaa, jos tie on leveä eikä lähistöllä ole puita. Jos teiden viereen istutetaan puita ja puskia, vauhti laskee käskemättä. Liikenteenjakaja laittaa kaasujalan vielä hellemmälle. Kapeampi tie varmistaa hitaammat kiihdytyskisat. Näillä menetelmillä varmistetaan liikennemerkkiä paremmin nopeudensäätely.
Toki liikennevaloilla on paikkansa pahimpien ruuhkien avaamisessa. Nykyään katuverkostot yritetään suunnitella tavalla, jolla näitä solmukohtia ei enää ilmestyisi. Katuvalojen valvonta ja reagointi on koneistettu. Vihreää vilautetaan ensisijaisesti sille liikenteelle, joka liikuttaa eniten väkeä. Ei enää pelkän valmiin ajastuksen mukaan.
Liikennevalot pienentävät onnettomuusriskejä. Tuo riski katoaa vielä pienemmäksi, kun risteys vaihdetaan liikenneympyräksi. Maailmalta saatujen esimerkkien perusteella liikennekuolemat lähtevät laskuun.
Samalla valojen huoltotoimenpiteet jäävät pois kaupungin budjetista. Tällaisen kiertoliikenteen rakentaminen valmiiksi pieniin katuristeyksiin on usein mahdotonta. Siksi niitä tehdään ennakoivasti uusiin taajamiin ja lähiöihin. Kunhan rakentamiseen löytyy varoja.
Toijalassa Satamatien ja Hämeentien risteykseen tehty ympyrä teki varmasti myös ison kolauksen autokorjaamojen työlistalle. Pelti ei enää kolise samaan tahtiin kuin ennen risteyksen päivittämistä.
Kaikkea tätä kannattaa pitää silmällä kun matkustaa ympäri Suomea. Hyvän kaupunkisuunnittelun ominaisuus onkin siinä, että et edes huomaa sitä, koska kaikki sujuu niin hyvin. Huonon liikenteen huomaavat kaikki.
Juha Leinivaara
Kirjoittaja on akaalainen pienyrittäjä.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
