Älä kyseenalaista vaan ojenna kätesi ja lähde tutkimusmatkalle – Useimmiten muistisairauden huomaavat ensin läheiset, ja niitä tavataankin kutsua läheisten sairaudeksi

Profile Image of Forum Akaa

Tanja Salminen.

Mitäs minun pitikään sanoa tai mitä minä tulinkaan tänne keittiöön tekemään? Kun läheiselläni todettiin Alzheimer pari vuotta sitten, olen huomannut tarkkailevani näitä arjen unohtamisia kriittisemmin. Aiemmin harmittomalta vaikuttanut sähläys on saanut uusia sävyjä.

Sinäkin olet ehkä saanut muistikatkoksia varten tutun neuvon: palaa takaisin sinne mistä lähdit, niin asia palautuu mieleen. Ja kyllä; lauseet täydentyvät ja keittiöön saapuminen saa merkityksen. Huh, muisti pelaa sittenkin! Ainakin toistaiseksi.

Aihe on ajankohtainen monelle, sillä muistisairaudet yleistyvät. Tuoretta tietoa on onneksi paljon tarjolla. Löytyy laajoja tutkimuksia ja kokemukseen perustuvia kirjoja sekä runsaasti monipuolisia ohjeita sairauden ennaltaehkäisyyn.

Diagnoosin varmistuessa läheisille jaetaan lisäksi kattavat infopaketit ja ohjataan hakemaan tukea arjen haasteisiin. Useimmiten muistisairauden huomaavat ensin läheiset, ja niitä tavataankin kutsua läheisten sairaudeksi. Sairaudenkuvaan kuuluu olennaisesti se, että henkilö itse ei tunnista muuttunutta käytöstään. Arki alkaa kuormittaa monin eri tavoin, ja pitkään jatkuneessa tilanteessa suurinta huolenpitoa tarvitsevat usein he, jotka ovat päivittäin vastuussa sairastuneesta.

Poimin tähän Muistiliiton verkkosivuilta muutaman vinkin, joista on ollut hyötyä rinnalla kulkemiseen. Lisäsin vielä omia huomioitani kokemuksen pohjalta.

Ensimmäinen vinkki kuuluu näin: ”Katso silmiin, puhu kuin aikuinen aikuiselle, arvosta keskustelukumppaniasi.” Muistisairas ei ole taantunut lapseksi tai muuttunut tyhmäksi. Pidä puhetta yllä, vaikka et saisikaan vastauksia. Yhteyden syttyminen voi joskus kestää kauankin.

Toinen vinkki liittyy edelliseen: ”Anna aikaa, luo hetkestä kiireetön.” Muistisairaankin kanssa voi luoda uusia muistoja! Voi olla, että päivän päätteeksi vain sinä muistat mitä teitte, mutta tunnelmalla on merkitystä kaikille osapuolille.

Kolmas vinkki vaatii joskus supervoimia: ”Ole oma itsesi ja joka solulla läsnä.” Yritän käydä tapaamassa omaa läheistäni viikoittain. Aina en kuitenkaan jaksa tai en ehdi. Joskus jopa unohdan, ja juuri näistä kömmähdyksistä olemme muuten yhdessä saaneet parhaat naurut! Nykyisin myös ymmärrän, että stressaaminen on turhaa. Kokemukseni perusteella sairastuneen kanssa kannattaa kurjan tilanteen vatvomisen sijasta ennemmin nauraa.

Viimeisin vinkki pitää sisällään kaiken olennaisen: ”Kuuntele ja kuule! Muistisairaalla on sanottavaa, tarpeita, tunteita ja ajatuksia silloinkin, kun ne soljuvat ulos hitaasti, epäselvästi tai epäjohdonmukaisesti – ja myös silloin, kun hän ei enää sanallisesti pysty niitä ilmaisemaan.” Voit joutua pinnistelemään, että pääsette samalla kartalle ja kartan sivu saattaa olla sinulle tuntematon. Älä kyseenalaista vaan ojenna kätesi ja lähde tutkimusmatkalle.

Vinkit sopivat muuten myös terveiksi todettujen läheisten kanssa seurusteluun. Ota käyttöön vaikkapa heti kesälomalla!

 

Tanja Salminen

Kirjoittaja on junantuoma akaalainen perheenäiti

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa