Akaan seurakunnan alueella, maantieteellisesti aika lähekkäin toisiaan, sijaitsevat Akaan seurakunnan kolme kirkkorakennusta. Kirkot sijoittuvat toisiinsa nähden noin kymmenen kilometrin etäisyydelle kolmion tyyppiseen muodostelmaan. Kaikilla kirkoista on erityinen, pitkä historiansa ja jokaisessa myös omat erityispiirteensä.
Akaan kirkot ovat mielenkiintoisia käyntikohteita. Liikuttaessa kesälomareissuilla ympäri Suomea voi halutessaan käydä bongaamassa matkanvarrelta löytyvän tai reissupaikan kirkon. Kirkkobongauksen alkuun opastaa helpolla tavalla mobiilikirkko.fi-sivuston Bongaa kirkko -osio.
Mitä erityistä Akaan kirkoilla on tarjottavana kirkkorakennuksista kiinnostuneille? Historia ja perustiedot löytyvät helposti, mutta vertaillaan vähän.
Hevostallit kirkonmäellä ja papin uusi hevonen
Kylmäkosken nykyinen kirkko, kolmas järjestyksessään, on Akaassa ainoa kirkko, jonka yhteydessä on ollut hevostalli. Kirkkoa vastapäätä sijaitsi vielä 1900-luvun puolivälissä Kirkkoväen Hevostalli Oy:n tallirakennus, jossa jokaisella talolla oli oma nimikkopilttuunsa. Seurakunta osti kyseisen tallin vuonna 1956 ja myi sen tarpeettomana vuonna 1961.
Kylmäkoskelaiset olivat aiemminkin kunnostautuneet hevosasioissa ja hankkineet papille paremman hevosen, jotta matka Akaasta Kylmäkoskelle sujuisi joutuisammin. Tien toiselta puolen löytyy edelleen parkkipaikka, kulkupelit vain ovat muuttuneet. Kylmäkoskella on Akaan kirkoista ainoana parkkipaikka suoraan pääovien edessä tien toisella puolen.
Kylmäkosken kolmannen eli nykyisen kirkon historia on alkanut vuonna 1900, jolloin kirkko vihittiin käyttöön joulukuun 20. päivänä. Kirkko on ainoa Akaan kolmesta kirkosta, joka on rakennettu punaisista tiilistä, vaikka aluksi suunniteltiin kivikirkon rakentamista. Kirkon tiilet tuotiin junalla Viialaan ja ajettiin hevoskyydillä Viialasta Kylmäkoskelle. Kirkon lounaiskulmassa on peruskivi, joka laskettiin 12.4.1900. Tähän kiveen on upotettuna sinkkilaatikko, kuten ajan tapana oli.
Erityistä Kylmäkosken kirkossa suhteessa muihin Akaan kirkkoihin on myös kirkkosalin kaksi alttarille johtavaa käytävää sekä kirkkosalin takaosassa oleva omaisten huone, myös morsiushuoneena käytetty. Tällaisia ratkaisuja ei Akaan muista kirkoista löydy. Kylmäkosken kirkko on useana kesänä toiminut tiekirkkona vapaaehtoisten voimin.
Erityinen alttaritaulu ja yhteinen kirsikkapuisto
Viialan kirkko kuuluu ensimmäisiin Suomessa sodan jälkeen rakennettuihin kirkkoihin. Kirkkoa tuskin olisi saatu rakennettua ilman Emil Aaltosen lahjoittamaa alkupääomaa ja monien muiden lahjoituksia. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1950.
Viialan kirkko eroaa Akaan muista kirkoista rakennustyyliltään ja -materiaaliltaan. Myöhempi laajennus teki Viialan kirkosta ainoan Akaassa, jossa on suora yhteys kirkkosalista seurakuntatalon tiloihin. Erityinen on myös Viialan kirkon alttaritaulu, Lennart Segerstrålen maalaama Kristus Viialan katukuvassa.
Pastori Sven Sorthan kirjoitti Bårgåbladetissa taulun nähtyään muun muassa seuraavasti: ”…sen sijaan näemme taulun taustassa kaistaleen hyvin maallista arkipäivää, taivasta tehtaanpiippujen sauhun nokeamana. Häiritsevien huutomerkkien tavoin piiput osoittavat meille, että olemme keskellä raskasta työtä ja raadantaa. Mutta työpaikan ja kodin välillä seisoo hän, joka myöskin kuuluu arkipäivään.” Viialan kirkon alttaritaulu jää katsojan muistiin ja kirvoittaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen.
Alttaritaulun lisäksi kirkon etuosasta löytyy akaalainen erityisyys. Viialan kirkko on tällä hetkellä Akaan kirkoista ainoa, jossa sijaitsee Akaan seurakunnan kastepuu. Akaalaisena käsityönä tehtyyn enkelin muotoiseen kastepuuhun ripustetaan vanhempien luvalla pieni vanerifiguuri, jossa on kastetun lapsen nimi ja kastepäivämäärä. Perheet saavat omat figuurinsa kotiin seuraavan vuoden alun perhemessussa.
Ulkoa, Viialan kirkon pihapiiristä löytyy valtakunnallisestikin kirkkoharvinaisuus eli kirsikkapuisto. Puistoa on rakennettu, puita hankittu ja istutettu parin viime vuoden ajan yhteistyössä Viiala-Seuran kanssa. Puiston avajaisia vietettiin helatorstaina. Puiston toivotaan olevan viialalaisten yhteinen oleskelupaikka.
Sisäviisteitä, asfalttikatto ja nestemäistä palkkaa
Akaan kirkolla Toijalan keskustassa on pisin historia nyt käytössä olevista Akaan kirkoista. Kirkko vihittiin käyttöön 1817. Akaan kirkko on seurakunnan pääkirkko ja ainoa kaupungin ristikirkko.
Akaalaiset halusivat 1800-luvulla, vastoin vallitsevia ohjeita, rakentaa puukirkon ja mieluusti sellaisen, johon riittävät lyhyemmätkin hirret. Päädyttiin sisäviisteiseen ratkaisuun. Sisäviisteisessä kirkossa ristimuodon sisäkulmat ovat vinoviistot.
Akaan kirkko sijoittuu ilmansuuntiin nähden perinteistä poikkeavasti. Kirkot on perinteisesti pyritty sijoittamaan siten, että kirkon alttari on rakennuksen itäpäädyssä ja kirkkoon tullaan sisään länsipäädystä. Itä edustaa Jumalan valoa, kulkua kohti Jumalaa ja länsi puolestaan maallista elämäämme. Akaan kirkko on kuitenkin pohjois-etelä suunnassa. Pohjoisen mielletään usein edustavan Uutta testamenttia ja etelän Vanhaa testamenttia.
Erityistä suhteessa muihin Akaan kirkkoihin on sakastin alla sijaitseva kellari, jota ei alun perin pitänyt rakentaa ollenkaan. Pitäjänkokouksessa 1816 päätettiin vastoin sopimuksia ja rakennuspiirustuksia, että kirkkoon rakennetaan kellari ja kellarintekijälle maksetaan palkkioksi viinaa. Niin Akaan kirkko sai kellarinsa.
Akaan kirkko on ainoa Akaan kirkoista, jossa on kokeiltu asfalttikattoa. Se asennettiin 1800-luvun lopulla ja jouduttiin melko pian vaihtamaan peltiin katon vuotojen takia.
Akaan kirkon erityisyytenä on kirkossa sijaitseva kirkkomuseo sekä kirkon vahva symboliikka. Symboliikkaa löytyy kirkosta enemmän kuin kahdesta muusta akaalaiskirkosta.
Monena vuonna Akaan kirkkoon on palkattu nuoria kesäoppaita kertomaan kirkon historiaa ja esittelemään kirkkoa.
