MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin sanoo, että kuluttajat ja poliitikot ovat ymmärtäneet kotimaisen ruoan ja ruokaomavaraisuuden tärkeyden. Hänen mukaansa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoa ei syytetä enää oman jäsenkuntansa edun ajamisesta, vaan suomalaisen ruoan turvaaminen on yhteiskunnallisesti kaikkien yhteinen etu ja tehtävä. Sen sijaan raha ei vielä jakaannu oikeudenmukaisesti ruokaketjussa. Ruokamarkkinat on saatava nopeasti toimimaan nykyistä tasapainoisemmin maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Aktiivisten tilojen määrässä ollaan paikoitellen riskirajoilla.
Jyrki Wallin näkee, että koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat avanneet suomalaisten silmät näkemään kotimaisen ruoan arvon ja ruokaomavaraisuuden välttämättömyyden.
– Kukaan ei enää kyseenalaista elintarvikkeiden huoltovarmuutta.
Wallin teroittaa, että kansalaisten tuki kotimaiselle ruoalle on historiallisen laaja ja vahva. Asiasta ei saa millään opilla kiistakysymystä.
– Myös politiikassa vallitsee ainutlaatuinen yksituumaisuus kotimaisesta ruoasta. Tuore Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraportti todistaa, että kaikki puolueet ovat tiiviissä rintamassa kotimaisen ruoan takana.
Wallin odottaa, että maamme uuden hallituksen ohjelmaan kirjataan kyseisestä raportista tiekartta, jossa kuvataan kestävän tuotannon ja kannattavuuden kehittämistavoitteita. Niitä ovat muun muassa elintarvikeketjun toimintaedellytyksien vahvistaminen, ruoantuottajien aseman parantaminen elintarvikeketjussa sekä huoltovarmuuden ja pitkän aikavälin toimintaedellytysten varmistaminen.
Wallin kiittää suotuisaa asenneilmapiiriä, joka vallitsee kotimaisen ruoan ympärillä. Hänen mukaansa kohennusta tarvitaan nopeasti maamme ruokamarkkinoiden toiminnan tasapainottamiseen. Ruokaketjussa raha jakautuu epäterveellä tavalla. Euro on jaettava oikeudenmukaisesti tuottajien, teollisuuden ja kaupan kesken.
– Odotan, että tähän vinoumaan saadaan vihdoinkin käänne. Tarvitaan parlamentaarisen ryhmän esityksen mukaisesti arvio ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset ruokamarkkinoiden tasapainottamiseksi. On hyvä, että myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ryhtynyt tekemään erillistä selvitystä hintamuutosten siirtymistä ruokaketjun eri osiin. Tasapainoinen ja oikeudenmukainen kuluttajan ruoasta maksaman hinnan jakautuminen ruokaketjun osapuolten kesken takaisi kotimaisen tuotannon.
Hiljaisuus kertoo yhteisymmärryksestä
Monet suomalaiset äimistelivät huhtikuisten eduskuntavaalien alla, miten vähän eri puolueiden kansanedustajaehdokkaat taittoivat peistä suomalaisesta maataloudesta. Puolueet eivät intoilleet perinteisellä elinkeinolla eikä ruokateemalla.
Jyrki Wallin ei ole maatalouden niukasta esilläolosta huolissaan.
– Hiljaisuus tai aiheen vähäinen käsittely ei johtunut siitä, etteivätkö teemat olisi ajankohtaisia tai kansakunnan kannalta elintärkeitä.
Wallin sanoo, että valtiojohto ja politiikka paneutuivat ruokakysymyksiin, kun pandemia sulki maiden rajat. Ukrainan sota avasi ruokatodellisuuden uudenlaisen näkymän.
– Maassamme vallitsee varsin selkeä yksimielisyys kotimaisen ruoan asemasta ja merkityksestä. Faktat ovat muun muassa kaikilla puolueilla tiedossa.
Ruuasta mahdollisuus tehdä kasvutarina
Jyrki Wallin korostaa, että suomalaisella ruoalla olisi liki rajattomat vientimahdollisuudet. Ruoka toisi työtä ja toimeentuloa.
– Voimme katsoa esimerkkiä vaikkapa Irlannista. Irlantilaiset ovat pystyneet luomaan mahtavan kasvu- ja kehitystarinan ruoan avulla. Siellä ruoantuotanto on merkittävässä asemassa kasvavissa vientituloissa. Ruokaviennin arvo on noussut moninkertaiseksi tuontiin verrattuna.
Wallin sanoo, että suomalaisella ruoalla on samanlaiset edellytykset menestyä maailmanlaajuisesti. Jo oman maanosamme Euroopan ruokamarkkinat tarjoaisivat merkittävät apajat mutta myös maailmanlaajuisesti. Suomessa ruokatuonti on selkeästi suurempaa kuin ruokavienti.
– Pohjoisissa otollisissa olosuhteissamme kasvatetut, tuotetut ja valmistetut elintarvikkeet ovat korkeatasoisia. Myyntivaltit ovat vahvat.
Tärkeää työtä ja valoisa tulevaisuus
Suomessa on tällä hetkellä vajaat 44 000 toimivaa maatalous- ja puutarhayritystä. Niiden määrä on laskenut varsin tuntuvasti viime vuosien aikana. Tilojen määrä väheni liki 1 100 tilalla vuodesta 2021 vuoteen 2022 verrattuna.
Jyrki Wallin kannustaa puhumaan myönteisesti maataloudesta, jotta nuoret rohkaistuisivat kouluttautumaan alalle ja sijoittumaan sinne työhön.
– Suositukset ovat keskeisessä roolissa. Maatalous on tärkeää työtä. Alan tulevaisuudesta on tehtävissä positiivinen ja valoisa.
Wallin ounastelee, että maatilat saavat yrittäjiä, maanviljelijöitä tulevaisuudessa perheiden ja sukujen ulkopuolelta. Syntyy myös uudenlaisia maatilojen omistusmuotoja.
Metsäalalla tapahtuneet asiat antavat osviittaa. Vielä vuosikymmen sitten metsäalan vetovoima oli varsin heikko. Nyt metsäalan taloudellisen menestyksen ansiosta opiskelupaikat ja metsäala kiinnostavat.
Wallin muistuttaa, ettei tilojen lukumäärä kerro koko maatalouden totuutta. Lukumäärän sijaan tärkeämpää on aktiiviviljelyssä olevan maatalousmaan ja esimerkiksi eri tuotantosuuntien tuotantomäärät. Hän sanoo, että aktiivisten tilojen määrässä ollaan paikoitellen riskirajoilla.
– Alkutuotannolla on yhteiskunnallisesti laaja merkitys. Kysymys ei ole vain maataloudesta. Pointti on koko yhteiskuntamme elinvoimaisuus. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on alueita, jotka ovat hiljentyneet, autioituneet. Jos ihmiset häviävät, myös palvelut katoavat. Ongelma koskettaa koko Suomea. Maa on pidettävä kokonaan asuttuna ja elävänä jo turvallisuusnäkökulmasta käsin.
Wallin kannustaa suomalaisia kehittämään myös matkailua. Hänen mukaansa elinvoimainen maaseutu ja matkailu kulkevat käsi kädessä.
– Kun koko maassa on aktiivinen elämä, eri maakuntiin on mukavaa mennä lomailemaan. Suomi on aidosti kiinnostava maa ulkomaalaisten keskuudessa.
Yhteiskuntaa ei saa vahingoittaa
Euroopan unionin ennallistamistavoitteet ja maamme metsät ovat olleet repivästikin esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Jyrki Wallin nostaa kissan pöydälle ja muistuttaa, ettei Suomi voi sallia oman yhteiskuntamme vahingoittamista.
– Metsäala on maamme yksi peruskivi. Metsät ja puusta jalostettavat tuotteet ovat vientimme ydintä.
Wallin painottaa, että Suomi on metsänhoidon mallimaa, jossa vihreästä kullasta pidetään hyvää huolta.
MATTI PULKKINEN
