Meeri Kaarina Airaksinen (o.s. Korpi) syntyi 24.11.1923 Humppilassa ja kuoli 29.11.2022 Hulvelan palvelukeskuksessa Raisiossa.
Meeri syntyi Jalmarin ja Rauhan kuusilapsiseen perheeseen kaksosena Eila-siskonsa kanssa. Perheessä oli viisi tyttöä ja yksi poika. Perhe muutti Akaaseen 1920-luvulla, kun Jalmari-isä osti Heikkilän tilan Nahkialasta Toijalasta. Akaassa syntyi Ilta (1929), perheen lapsista nuorin. Vanhemmat siskot Helvi Annikki (1917) ja Lyydi Anna-Liisa (1918) menivät naimisiin ja muuttivat pois Akaasta. Myös veli Tuure Antero (1921) perusti perheen ja muutti oman perheensä kanssa Tarvasjoelle. Kaksoissisko Eila jäi naimisiin mentyään Heikkilän maille ja rakensi sinne omakotitalon miehensä ja poikansa kanssa.
Meeri ja Ilta-sisko jäivät Jalmari-isän kanssa hoitamaan Heikkilää, kun Rauha-äiti nukkui pois vuonna 1944. Myös Eila-sisko autteli aina, kun omalta perheeltään ehti. Maalaistalon elämä jatkui eläimien ja töiden kanssa, kunnes Jalmari-isä nukkui pois vuonna 1966. Sen jälkeen tilaa hoitivat Meeri ja Ilta apunaan Eila-sisko.
Meeri osallistui ja toimi eri yhdistyksissä ja yhteisöissä. Niitä olivat muun muassa nuorisoseura, näyttämö, veteraanit, naisyhdistykset ja kirkkokuoro.
Meeri oli monille tuttu myös pitojen laittajana, emäntänä. Hänellä oli paljon ystäviä, jotka hänen kanssaan tulivat järjestämään isompiakin pitoja. Meeri oli myös ystävä Arvo Ylpön kanssa. Meeri muisteli aina, kuinka he olivat laittaneet Arvon siskon juhlia ja Arvo oli käynyt sanomassa Meerille: ”Muista sitten laittaa minun kahviini kuusi palaa sokeria”.
Meeri oli myös erittäin hyvä ratsastaja, ja hänellä oli oma hevonen Aihe. Meeri ei ollut vain harrastaja, vaan hän myös kilpaili paljon Aihe-hevosensa kanssa ja voitti 1950-luvulla palkintoja raveissa eri paikkakunnilla.
Meerin elämä jatkui Heikkilässä kovan työn merkeissä. Meeri kertoi, että hän teki hyvin nuorena raskaita miesten töitä ja jaksoi tehdä niitä Heikkilän eteen.
1970-luvulla Meeri teki lomareissun Lappiin, jossa hän tapasi Eino Airaksisen Raisiosta ja rakastui. Rakastuminen oli niin todellista, että heidät vihittiin vuonna 1974 Inarin kirkossa.
Koska Heikkilässä oli vielä karjaa ja elämä jatkui siellä täysillä, Meeri joutui avioiduttuaan asumaan kahdessa paikassa. Hän kulki viikoittain Raision ja Akaan väliä niin kauan, kun Heikkilässä elettiin maatalon arkea. Ilta huolehti maatalon töistä silloin, kun Meeri oli muutaman päivän pois. Näin jatkettiin 1990-luvulle, kunnes karja myytiin ja pellot annettiin vuokralle. Meeri hoiti Ilta-siskonsa kanssa vielä Heikkilää ja kävi kotitilallaan ahkerasti, vaikka oli muuttanut Raisioon miehensä luokse.
Raisiossa Meeri ja miehensä Eino olivat hyvin aktiivisia erilaisissa yhdistyksissä. Niinpä Meeri alkoi taas järjestellä erilaisia juhlia ja oli jopa sihteerinä. Hänen Eino-miehensä oli veteraani, ja pariskunta toimi yhdessä. He matkustivat hyvin paljon ja kaukaisissakin maissa. Meerin elämä oli aktiivista ja kiireistä niin kuin Akaassa nuorena.
Kun Eino nukkui pois vuonna 2005, Meeri jäi yksin asumaan Raision-taloon. Hän toimi edelleen kaikissa yhdistyksissä ja riennoissa. Meerillä oli hyvä ystävä, naapuri, joka Einon kuoleman jälkeen auttoi Meeriä kaikissa raskaissa ja tärkeissä asioissa. Naapuri kuljetti Meeriä Akaan Heikkilässä, kun Meeri jäi yksin huolehtimaan Heikkilästä. Molemmat siskot olivat kuolleet, ja Meeri oli ainoana elossa sisaruksista.
Raisiossa Meeri eli yksin hiljaista elämää kotonaan, jossa ystävät kävivät häntä katsomassa – varsinkin Sirkka-ystävä. Mutta sitten tuli korona, Meeri kaatui kotonaan ja joutui sairaalaan. Kun kunto huononi, lääkäri katsoi, ettei 98-vuotias Meeri pärjää enää kotona yksin, vaikka järki oli kuin veitsenterä ja muisti mahtava. Meeri sai Hulvelan palvelutalosta asunnon, kaksion, johon hän muutti. Siellä hän sai hyvän hoidon ja uusia ystäviä ja siellä hän osallistui kaikkiin kerhoihin.
Meeri odotti kovasti 99-vuotissyntymäpäiväänsä 24. marraskuuta 2022. Tuttu kirkkoherra Sari Lehti oli luvannut tulla käymään, ja tulihan hän kuten myös paljon muita vieraita ja vanhoja tuttuja aina Akaasta asti.
Meeri odotti kovasti, että eläisi vielä yhden vuoden, jotta saisi täyteen sata vuotta. Sitä Meeri ei nähnyt, sillä marraskuun 29:nnen päivän aamuna 2022, viisi päivää 99-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen hän nukkui pois rauhallisesti omassa vuoteessaan Hulvelassa.
Meeri palasi takaisin omalle kotiseudulleen Akaaseen vuosien poissaolon jälkeen, kun Meerin uurna laskettiin Korven sukuhautaan.
Arto Korpi
Meerin veljen Tuure Korven poika
