Lions Club Toijala/Akaa juhlii lauantaina viisikymppisiään – Olutteltta toiminut yli 30 vuotta

Lions Club Toijala/Akaa juhlii 50-vuotista taivaltaan Karllundin Kivinavetalla lauantaina. Juhlan jälkeen paluu arkeen tapahtuu talviristien poistolla sankarihaudoilta, LC Toijala/Akaan rahastonhoitaja ja juhlatyöryhmän jäsen Lasse Kiiskinen kertoo. Kuva Jarno Keskinen.

Lions Club Toijala/Akaa viettää 50-vuotisjuhlaansa lauantaina 15. huhtikuuta. Juhlapäivä aloitetaan kunniakäynnillä sankarihaudoilla ja edesmenneiden veljien haudoilla. 50-vuotisjuhla vietetään illalla Karllundin Kivinavetalla.

– Juhlan jälkeen paluu arkeen tapahtuu aktiivisella leijonatoiminnalla, eli poistamalla yhteistyössä LC Toijalan ja LC Toijala/Arvo Ylpön kanssa talviristit sankarihaudoilta, LC Toijala/Akaan rahastonhoitaja ja juhlatyöryhmän jäsen Lasse Kiiskinen kertoo.

Kiiskisen mukaan se, että klubi on päässyt 50 vuoden ikään, kertoo ennen kaikkea siitä, että klubin toiminta on todella ahkeraa ja näkyvää.

– Ei sitä niin paljon tuoda esille, missä ollaan mukana. Meillä on yli 40 jäsentä ja iso jäsenmäärä mahdollistaa esimerkiksi Toijalan markkinoilla jo yli 30 vuotta pidetyn olutteltan järjestämisen. Siellä on kerrallaan kahdeksankin leijonaa työssä, Kiiskinen huomauttaa.

Klubi on ollut toiminnassaan myös kekseliäs. Sankarihautojen talviristejä ovat muutkin pystyttäneet, mutta leijonien ylläpitämä olutteltta lienee ainoa laatuaan.

Aktiivista yhteistyötä toisten kanssa

LC Toijala/Akaa on perinteinen miesten leijonaluola. Talviristien osalta yhteistyötä tehdään naisten klubin LC Toijala/Arvo Ylpön kanssa. Mitä mieltä Kiiskinen on siitä, että hänen edustamassaan klubissa on vain miehiä ja naisille on oma klubi, olisiko sekaklubi tätä päivää?

– Minusta tämä järjestely on hyvin toimiva ratkaisu, Kiiskinen muotoilee.

Useampi aviopari on mukana leijonatoiminnassa siten, että pariskunnan toinen puolisko on jäsenenä Lions Club Toijala/Akaassa ja toinen Lions Club Toijala/Arvo Ylpössä. Uusia naisten leijonaklubeja perustetaan säännöllisesti ympäri Suomen.

Akaassa syntynyt Kiiskinen on nähnyt leijonatoimintaa 20 vuoden ajan. Helsingissä välillä asunut mies muutti 2000-luvun alussa Kylmäkoskelle ja melko nopeasti hänet pyydettiin mukaan toimintaan.

– Olin aika aktiivisesti mukana monessa ja siksi minut varmaan pyydettiin nopeasti mukaan. Toiminnassa on hienoa päästä mukaan myös isompiin valtakunnallisiin tapahtumiin, kuten Nenäpäivään. Olen sen kerran täällä järjestänyt, silloin kun olin klubin presidenttinä. Paikallisia tapahtumia on totta kai, mutta isommat jutut saavat tsemppaamaan vielä enemmän, Kiiskinen kertoo.

Lue myös: Voitto Kukkonen kirjoitti Lions Club Toijala / Akaan 50-vuotishistoriikin – Koronapandemia teki kirjoitustyöstä ripeää mutta yksinäistä