Helmikuun 16. päivä kokoontuneen kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston pöytäkirjan mukaan vaara-, uhka- ja läheltä piti -ilmoituksia palautettiin vuoden 2022 aikana työsuojelupäällikölle yhteensä 44 kappaletta. Sivistystoimesta ilmoituksia tuli yhteensä 36 kappaletta. Arvo Ylpön koulusta ilmoituksia tuli 11, Viialan yhtenäiskoulusta 13, Kylmäkosken koululta kolme, Nahkialan koululta kaksi, Pajantien päiväkodista neljä, Ylpönpihan päiväkodista kaksi ja sivistystoimen hallinnosta yksi.
Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö ovat jo työsuojelupalaverissaan 19. tammikuuta käsitelleet tehtyjä vaara-, uhka- ja läheltä piti -ilmoituksia. Pikaisena toimenpiteenä on päätetty selvittää muun muassa niiden psykososiaalista kuormitusta työterveyshuollon suunnatuilla työpaikkaselvityksillä Viialan yhtenäiskoulun ja Arvo Ylpön koulujen osalta.
Arvo Ylpön koulun rehtori Visa-Matti Vuoristo pitää positiivisena sitä, että koulujen tilanteeseen reagoidaan nyt niin sanotusti koulun portin ulkopuolella.
– Aikaisemmin sieltä suunnasta on ollut hiljaisempaa. Me rehtorit olemme keskustelleet asiasta yhdessä, ja olen pitänyt niissä keskusteluissa ääntä. Ennen kaikkea olen pitänyt esillä sitä, että näistä tapauksista tulee tehdä ilmoitukset, Vuoristo sanoo.
Oppilaan ja henkilökunnan välisiä tilanteita
Arvo Ylpön koululta vuonna 2022 raportoidut 11 tapausta koskevat oppilaan ja opettajan tai koulunkäynninohjaajan välisiä tilanteita. Kun Arvo Ylpön koulussa tapahtuu vaara-, uhka- tai läheltä piti -tilanne, tilanteessa osallisena ollut työntekijä on yhteydessä esimieheen eli Vuoristoon.
– Sitten katsotaan tarvittavat toimenpiteet ja lähetetään asia tiedoksi työsuojeluvaltuutetulle. Koulun osalta tärkeää on se, mitä toimia sen jälkeen tehdään siinä toiminnassa, mistä ilmoitus on tullut, eli miten tuetaan lasta ja työntekijää, Vuoristo kertoo.
Työsuojeluvaltuutetun lisäksi tieto tapauksista menee työsuojelupäällikölle. Tilanteen jälkeen koulussa pohditaan oppilashuollollisesta näkökulmasta, mitä tukitoimia lapselle voitaisiin antaa.
– Ennakointi on näiden tilanteiden estämisen kannalta tärkeää. Pohdimme tilanteiden jälkeen, pitääkö ennakointia lisätä, onko sanktioitavaa koululain piirissä, tuleeko henkilöstöresurssia kohdentaa toisin, onko asiassa lastensuojelullista puolta. Hyvin laajalla ajatuksella siis katsotaan koulun puolesta, Vuoristo jatkaa.
Henkilöstön jälkihoitoa tekee työterveys. Sen saatavuutta Vuoristo kritisoi. Pikaista kriisiapua koulujen henkilöstölle on vaikea saada, vaikka tilanne olisi ollut sellainen, että tarvetta sille olisi.
– Avun saaminen voi mennä seuraavaan tai sitä seuraavaan päivään, Vuoristo kertoo.
Tilanteessa osallisena olleen lapsen vanhemmille asiasta menee aina vähintään yhteydenotto. Se, johtaako tilanne koulun ja vanhempien väliseen palaveriin, mietitään erikseen pedagogisessa ryhmässä. Työryhmään kuuluu rehtori, luokanopettaja tai esikoulunopettaja ja erityisopettaja. Tarvittaessa ryhmä laajennetaan koulukuraattorilla tai kouluterveydenhoitajalla. Lapsen huoltaja on tuolloin myös kutsuttuna paikalle.
– Koulupsykologin tulisi kuulua laajennettuun monialaiseen asiantuntijatyöryhmään, mutta psykologipalveluita ei ole tällä hetkellä Arvo Ylpön koululla käytettävissä. Sote-muutoksen myötä tuntuu, että asian ratkaiseminen on yhä kauempana, Vuoristo kokee.
Tärkeintä on aina löytää se tukimuoto, jolla lasta ja perhettä tuetaan eteenpäin, Vuoristo kertoo.
Mielipahan kanavoinnin vaikeudet lisääntyneet
Vuoristo kertoo tunnistavansa ilmiön, joka oppilaiden ja koulun henkilökunnan välisten vaara-, uhka- ja läheltä piti -tilanteiden taustalla vaikuttaa.
– Ryhmässä olemisen ja elämisen ja mielipahan kanavoinnin vaikeudet ovat lisääntyneet. Kun lapsen tahdon mukaan ei jotain tehdä tai lapsen tulisi toimia annetun ohjeen mukaan, voi eteen tulla tilanne, jossa tavarat lentävät kohti, tulee lyönti tai potku tai suusta tulee uhkaavaa puhetta, Vuoristo tietää.
Ongelmia on ilmennyt varsinkin niissä tilanteissa, joissa toiminta on vapaampaa kuten aamupäivä- ja iltapäivätoimintojen aikana. Myös erilaiset siirtymätilanteet päivän aikana voivat olla lapsille haastavia.
– Kaikilla lapsilla impulssikontrollin ja itsesäätelyn hallintataidot eivät riitä heille haastaviin tilanteisiin.
Koulussa pyritään opettamaan lapsille, että kaikki toiminta ei ole lapsen valittavissa eikä aina voi toimia oman mielensä mukaan.
– Esimerkiksi sellainen pieni asia kuten vuoron odottaminen on tärkeä opittava asia, se on pinnan pituuden kehittämistä. Opetamme myös muuta ihan arjen yhteisöllistä toimintaa kuten kielenkäyttöä ja sitä, kuinka puhutaan toisille, Vuoristo antaa esimerkkejä.
Se, mikä on uhkaava tilanne, mitataan subjektiivisena kokemuksena. Kun koulun henkilökunnan jäsen kokee tilanteen uhkaavana tai vaarallisena, asiasta tehdään läheltä piti -ilmoitus.
– Siinä tilanteessa tulee aina tehdä ilmoitus. Se on työsuojeluasia, Vuoristo muistuttaa.
Korona-aika vaikutti sosiaalisiin taitoihin
Syyt lasten käytöksen taustalla Vuoristo löytää osittain korona-ajasta. Käytöksestä näkee, että on oltu erillään muista.
– Ryhmätaitoja ei ole päästy harjoittamaan, ei leikkitaitoja eikä sitä, miten ollaan suuremmassa ryhmässä. Kyllä se tavalla tai toisella näkyy tällä hetkellä. Yhteisöllisyys on ollut vähäisempää. Nyt yritetään aidosti sitä lisätä. Meillä panostetaan muun muassa yhteisiin kokoontumisiin ja kummitoimintaan, Vuoristo kertoo.
Koulun kummitoiminnassa neljäsluokkalaiset toimivat esikoululaisten kummeina, kuudesluokkalaiset kakkosluokkalaisten kummeina ja viidesluokkalaiset ekaluokkalaisten kummeina. Kummitoiminnassa vanhemmat lapset esimerkiksi pelaavat tai lukevat nuoremmille ääneen kylki kyljessä.
– Sitä voi ilolla seurata. Korona-aikana tämäkin toiminta oli valitettavasti tauolla, Vuoristo päättää.
