EDUSKUNTAVAALIT 2023: Kristillisillä arvoilla toimiva yhteiskunta voimistaa yhteisöllisyyttä

Kristillisdemokraatit-puolueella on Pirkanmaan vaalipiirissä täysi ehdokaslista. Piirin puheenjohtaja Piia Nurmela on itsekin ehdokkaana. Hän sanoo, että vaalityö on mielekästä, koska puolue on laatinut perusteellisen eduskuntavaaliohjelman. Kristillisdemokraatit julkaisi jo viime syksynä oman soten korjaussarjansa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Kristillisdemokraatit-puolueella on Pirkanmaan vaalipiirissä täysi ehdokaslista. Piirin puheenjohtaja Piia Nurmela on itsekin ehdokkaana. Hän sanoo, että vaalityö on mielekästä, koska puolue on laatinut perusteellisen eduskuntavaaliohjelman. Kristillisdemokraatit julkaisi jo viime syksynä oman soten korjaussarjansa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kristillisdemokraattien Pirkanmaan piiriä luotsaava Piia Nurmela puhuu voimakkaasti arvoista, kun puheenjohtaja esittelee puolueen eduskuntavaaliohjelmaa. Hänen mukaansa nimenomaan kristilliset arvot ovat olleet satojen vuosien ajan suomalaisuuden ydintä. – Arvoista luopuminen rappeuttaa muun muassa yhteisöllisyyttä.

Puheenjohtaja Piia Nurmela kiittää puolueensa väkeä aktiivisuudesta ja ahkeruudesta. Hänen mielestänsä puolue on valmistautunut huolellisesti ja sisällökkäästi huhtikuisiin eduskuntavaaleihin. Kristillisdemokraatit näkyvät ja kuuluvat vaalipiirin kaikissa 23 kunnassa.

Nurmela hehkuttaa KD:n ehdokastarjontaa. Puolue keräsi täyden listan. Tarjolla on 20 hyvää kandidaattia.

– Kristillisdemokraatit pystyvät realistisesti nostamaan kannatustaan niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Nelivuotiskautensa päättäneessä eduskunnassa oli Pirkanmaalta yksi kristillisdemokraattinen kansanedustaja. Tavoitteemme on saada ainakin kaksi, mieluummin kolme ehdokastamme Arkadianmäelle.

Itsekin eduskuntaan pyrkivä Nurmela on aistinut vaalikentillä, että kansalaisilla on paljon odotuksia uudelle hallitukselle ja eduskunnalle. Politiikkavastaisuutta ei ilmene.

– Äänestäjät kaipaavat järjen ääntä lainsäädäntötyöhön ja valtion asioiden hoitoon. Monet kokevat, että perusasiat ovat unohtuneet yhteiskunnan pyörittämisessä. Ihmiset kaipaavat vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuususkoa.

Nurmela kertoo monen kansalaisen ihmettelevän, ettei yhteiskunnassamme ole riittäviä voimavaroja lasten, nuorten eikä vanhusten hoivaan. Sen sijaan translain uudistaminen ja voimaansaattaminen osoittautui jopa elämää suuremmaksi hankkeeksi.

– Jos meno jatkuu entisellään, niin seuraava hallitus ja eduskunta vääntävät peistä voimakkaasti eutanasiasta eli avustetusta itsemurhasta. Tässäkin asiassa kummallista on, ettei yhteiskunnassamme ole hoidettu saattohoitoa laadukkaalle tasolle. Kaiken kukkuraksi ihmiset ovat saattohoidon saatavuuden ja laadun suhteen eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikastaan ja hyvinvointialueestaan. Saattohoidon kehittäminen on inhimillisempi vaihtoehto kuin eutanasia.

Nurmela sanoo, että ihmisen itsemääräämisoikeus on ajanut kaiken muun ohitse ja ylitse.

– Kaiken kaikkiaan olen huolissani kristillisten arvojen säilymisestä ja niiden huomioon ottamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi uskonnonopetus on säilytettävä koulussa. Koululaisten on päästävä koululaisjumalanpalveluksiin muun muassa jouluna. Seurakuntien edustajien on voitava vierailla niin päiväkodeissa kuin kouluissakin.

Nurmela on vakuuttunut siitä, että yhdessä tunteminen ja kokeminen lujittaa kaikenikäisten ihmisten turvallisuuden tunnetta.

– Meillä ei ole vara menettää mitään yhteisöllisyydestä.

Nurmela korostaa, että Suomessa on vahvat perinteet uskonnon vapaudella.

– Meitä ympäröivä maailma on ymmärrettävämpi, kun tunnemme ja arvostamme erilaisia uskontoja. Me suomalaiset tunnemme juurevasti kristinuskon. Meidän juuremme ovat kristillisyydessä.

Velkaantuminen on taltutettava

Piia Nurmela kannustaa kansalaisia äänestämään huhtivaaleissa suunnanmuutoksen ja järjenäänen puolesta.

– Eduskuntavaaleissa linjataan Suomen tuleva suunta. Tärkeä kysymys on, periikö nouseva sukupolvi kestävällä perustalla olevan maan. Suomalaista yhteiskuntaa on uudistettava.

Nurmelan mielestä nykymuotoinen yhteisten asioiden hoitaminen koituu kohtalokkaaksi suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Yhteiskunnan heikoimmat jäävät totaalisesti jalkoihin tai tippuvat yhteisestä kyydistä.

– Emme voi elää yli varojen. Hyvinvointia ei taata velkaeuroilla eikä byrokratian lisäämisellä. Lääkkeet löytyvät ennaltaehkäisystä ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Kyse on yrittäjyydestä ja työstä, hyvinvointipalveluista ja kasvusta sekä yhteisöllisyydestä ja toinen toisestamme huolehtimisesta.

Nurmela vetoaa, että äänestäjät lukisivat puolueiden eduskuntavaaliohjelmat. Hänen mukaansa Kristillisdemokraatit-puolueen sanoma avautuu konkreettisesti Järjen ääni – Äänestä Suomeen suunnanmuutos -ohjelmasta. Se jakautuu kolmeen pääosioon, jotka ovat Sukupolvien Suomi, Yritteliäs Suomi ja Kriisinkestävä Suomi.

Syntyvyys on ollut jo 15 viime vuotta voimakkaasti laskusuuntainen. Nurmelan mielestä ihmiset perustavat perheitä ja haluavat lapsia, kun yhteiskunta on perhe- ja lapsiystävällinen.

– Iloitsen siitä, että puolueemme puhuu voimakkaasti perheiden hyvinvoinnista, perhepolitiikasta ja lapsimyönteisestä ilmapiiristä. Konkreettisia toimia ovat matalalla kynnyksellä tarjottavat lapsiperheiden lähipalvelut, kohennettavat toimeentulon edellytykset sekä työelämän joustot perheen tilanteen mukaan.

Pirkanmaan synkät luvut lasten ja nuorten pahoinvoinnista kylmäävät. Nurmelan mukaan tukea tarvitsevien lapsien ja nuorten on saatava oikeasti apua nopeasti. Samoin lapsiperheiden on saatava apua matalalla kynnyksellä ja varhaisella puuttumisella. Lapsivaikutusten arvioiminen on tehtävä vastuullisesti, ja se on ulotettava kaikkeen päätöksentekoon.

Esimerkiksi Tampereella jo yli puolet talouksista on yhden ihmisen talouksia. Nurmela teroittaakin, että yksinelävät on otettava huomioon myös julkisten palveluiden suunnittelussa ja tarjoamisessa.

Terveydenhuollon kriisi on ratkaistava

Pirkanmaan kristillisdemokraatteja johtava lempääläinen Piia Nurmela istuu asuinkuntansa Lempäälän kunnanvaltuustossa, ja hän on uutukaisen Pirkanmaan hyvinvointialueen vara-aluevaltuutettu ja vähän palveluja käyttävien valiokunnan jäsen.

Nurmela kiittelee Lempäälän kuntaa, joka oli kuuluisa korkeatasoisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluistaan. Ne olivat korkeatasoiset, ja kuntalaiset pääsivät ripeästi hoitoon. Lempäälä oli aktiivinen ja innovatiivinen palveluidensa kehittäjä, koska kunta piti palvelujaan keskeisimpinä vetovoimatekijöinään.

Nurmela sanoo, etteivät sote-palvelut ole olleet kaikissa kunnissa yhtä hyvin toteutetut kuin ne olivat Lempäälässä. Uhkakuvana on palveluiden heikentyminen esimerkiksi Lempäälässä.

– Valtakunnallisesti terveydenhuolto on ajautunut entistä pahempaan kriisiin. Valtio ei hoitanut sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksessa hyvinvointialueiden rahoitusta kuntoon. Korjattavaa on paljon. Tulevan hallituksen on hoidettava sote-uudistuksen valuvikoja, jotta kaikki saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ajoissa. Työntekijöiden motivaatio on ollut koetuksella. Työrauha ja työssä viihtyminen on palautettava.

Nurmela korostaa, että julkinen sektori tarvitsee rinnalleen yksityisen ja kolmannen sektorin.

– Hoitosuhteissa on satsattava jatkuvuuteen ja pysyvyyteen. Sosiaali- ja terveysalan työntekijäpulaan on vastattava. Koko ajan yleistyvät mielenterveysongelmat edellyttävät varhaisen ja matalan kynnyksen avun lisäämistä.

Koulutus on tulevaisuusinvestointi

Piia Nurmela muistuttaa, että koulutuspalvelut ovat nyt uudenlaisten kuntien pääsarkaa.

Nurmela sanoo, että kristillisdemokraattien tavoitteena on koulutuksen kunnianpalautus.

– On muistettava, että ensisijainen kasvatusvastuu on aina vanhemmilla.

Nurmelan mukaan varhaiskasvatuksen laatua nostetaan tehokkaimmin lisäämällä henkilökuntaa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on otettava käyttöön laatukriteerit.

– Jatkuvien hankekierrosten sijaan koulutuksen perusrahoitus on laitettava kuntoon pitkäjänteisesti. Pätevien opettajien ja erityisopettajien saatavuus on varmistettava. Opetusryhmien koot on pidettävä kohtuullisina, jotta lasten oppiminen ja kehitys eivät häiriinny. Oppimisen eriarvoistumisen pysäyttämisellä on jo kiire.

Kotimaisesta ruoantuotannosta on huolehdittava

Ensimmäisenä koronapandemia ja toisena Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nostivat Suomen kriisinkestävyyden suurennuslasin alle.

Piia Nurmela arvioi, ettei kotimaisen maatalouden ongelmia ole otettu tarpeeksi vakavasti.

– Kristillisdemokraatit on linjannut, ettei maatalous ole vain elinkeino, vaan se on elinehto. Suomi tarvitsee mekanismin, jolla turvataan alkutuottajan osuus ruoan hinnasta. Ruokaturva on nostettava takaisin maatalouspolitiikan keskiöön.

Energiakriisi koskettaa kaikkia suomalaisia. Nurmela linjaa, että energiaa on tuotettava kotimaisesti ja ekologisesti.

– Energiapolitiikan suunta on oltava kohti kotimaista ja fossiilitonta energiaa.

Turvallisuus puhuttaa.

– Perinteisesti Suomessa ei ole tarvinnut pelätä ulkona liikkumista. Näin on oltava jatkossakin.

MATTI PULKKINEN