On vuosi 2035 – Yhteiskunta lopulta oivalsi

Työnantajani on kohteliaasti tiedustellut lähestyvän eläkeikäni (67v) perään aamuisessa sähköpostissa. Vastaan, että palataan kolmen neljän vuoden kuluttua asiaan. On inspiroivaa saada työskennellä nuorten kanssa ja heittäähän kolleegani Erkkikin vielä keikkaa 74-vuotiaana parikymmentä tuntia viikossa. Muuna aikana Erkki ulkoiluttaa usein läheisen palvelutalon vanhuksia juuri laajennetussa puistossa kaupungin keskustassa.

Mitä muuten tulee puistoihin ja erityisesti metsiin, niin valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien hakkaaminen lopetettiin kokonaan jo vuosia sitten, koska luontokato oli syöksykierteessä.

On ollut inspiroivaa myös tutustua eri maista Suomeen tulleisiin ihmisiin niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Yli 90-vuotiaan isäni kotihoidon ammattilainen on maahanmuuttaja. Pariskunta muutti Suomeen vähemmistöjen vainoa pakoon vaalivuonna 2023. Heidän kaksosensa syntyivät pari vuotta myöhemmin. Perhe asuu isäni naapurissa. Naapurustossa hänellä on hyväkuntoisia kotihoidettavia jo tusina. Hänen puolisonsa työskentelee vetyteollisuuden palveluksessa, joka on nykyään Suomen talouden veturi. Tuulen ja vedyn liitto löi läpi kymmenen vuotta sitten. Ilman tuulivoiman jyrkkää kasvua ei meillä olisi nyt vetyteollisuuttakaan. Ihmettelimme juuri, kuinka nopeasti ne pienydinvoimalatkin lopulta tulivat. Suomesta on tullut globaali energia-alan airut ja ajatusjohtaja.

Ilmaston lämpeneminen pysähtyi yhteisen globaalin ponnistelun ansiosta 1,6-asteeseen. Suomi oli yhteistyön johtajamaita ja sai menestystä ja arvostusta ilmastotoimien ansiosta kuten aikanaan on kerännyt tasa-arvon ja koulutuksen mallimaana.

Vauhdikas kehitys on ollut paljon koulutusinvestointien ansiota 2020-luvulla niin lapsiin ja nuoriin kuin jo työikäisiinkin kohdistuen. Koulutusinvestoinnit toivat 2020-luvun loppupuolella jonossa Suomeen huippuasiantuntijoita yhdenvertaisuuden, kaupungeissakin saavutettavien luontoarvojen ja lasten koulutusmahdollisuuksien vuoksi.

2010-luvun lopun riittämättömiin opetusresursseihin ei ole enää milloinkaan paluuta. Juuri koulutus toimi kiilana eriarvoisuuden leikkaamisessa samalla kuin mielenterveyden välittömän avun konsepti prosesseineen saatiin valmiiksi. Sitä viedään nyt kehitysavun vientituotteena venäjälle, joka on ollut aloittamansa mielipuolisen sodan jäljiltä totaalisessa mentaalisessa kriisissä. Erityisesti lapset ja nuoret ovat kärsineet jo vuosia valtavasti. Eurooppa havahtui venäläislastenkin hätään myöhässä.

Uudistuminen ei sujunut aivan kuhmuitta. Kun terveydelle – ja luonnolle haitallisen kulutuksen verotus nostettiin ylös ja ympäristölle haitalliset yritystuet ajettiin alas, koitui siitä joidenkin alojen uudistumiskehitystä vastaan taistelevien yritysten konkursseja. Voi tuntua kovalta sanoa, mutta se oli kansantalouden ja ihmisten kannalta myös hyödyllistä, sillä niiden yritysten osaava henkilöstö oli kullanarvoista työvoimaa uudistuville yrityksille niukassa osaavan työvoiman saatavuuden maailmassa.

Tapahtui luovaa tuhoa. Samaan aikaan huomattiin, että työn ja yrittämisen verotuksen laskemiselle oli vahvat perusteet. Taitavan sääntelyn sekä ihmisten kulutuskäyttäytymisen ansiosta kulutus kasvoi, mutta vain luonnon kannalta kestävissä kohteissa.

Yhteiskunta lopulta oivalsi, että tärkeintä on huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista sekä osaavista työntekijöistä samalla kuin yritysten uudistumiskehityksen mahdollisuudet maksimoitiin. Yrittäjien suojaksi luotiin kattavat turvaverkot, jotta yhä useampi uskalsi kokeilla ideoitaan yrittämällä pelkäämättä tyhjänpäälle putoamista. Turvaverkkojen vuoksi monet työntekijät uskalsivat perustaa yrityksiä, vaihtaa varman työpaikkansa startuppiin ja ryhtyä keikkatyöhön alustatalouden verkostoihin.

Syntyi uskomattoman hienoja menestyskonsepteja. Ne ravitsivat myös maaseutua. Näin sitä vaan pärjätään alle puolella siitä lihasta mitä 2020-luvulla. Ihan niin kuin lapsuudessani 1970-luvun alussa, sillä erotuksella, että ruoka on terveellisempää ja lihan kulutus ei kasva vaan yhäti vähenee.

Timo Halttula
eduskuntavaaliehdokas (vihr.), Ylöjärvi