Viialan yleisurheilulla on vahvat perinteet. Paikalliset urheilijat ovat menestyneet monessa lajissa, mutta mitkä ovat Viialan kaikkien aikojen kovimmat tulokset? Onko eri lajien ja aikakausien suoritusten vertailu edes mahdollista?
Tässä kirjoituksessa esitellään joukko viialalaisia yleisurheilutuloksia ja laitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka korkealla ne ovat Suomen kaikkien aikojen tilastossa. Tietolähteenä on käytetty Tilastopaja Oy:n tietokantaa marraskuussa 2022.
Arviointiin on otettu suoritushetkellä Viialan urheiluseuroja edustaneiden henkilöiden tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Akaan Seutu julkaisee vastaavat artikkelit myös Toijalan ja Kylmäkosken yleisurheiluennätyksistä.
Näkki voitti Kalevan kisat vuonna 1991
Oheisessa taulukossa on Viialan Pyryä, Viialan Valttia ja Viialan Viriä edustaneiden urheilijoiden tuloksia, jotka löytyvät 300 parhaan joukosta Suomen kaikkien aikojen tilastosta. Esimerkiksi seurojen vaihtojen kirjautuminen tilastoihin tuo omat haasteensa, ja on pieni mahdollisuus siihen, että kirjoituksesta ei löydy tulosta tai urheilijaa, jonka kuuluisi olla mukana.
Kärkipaikkaa pitää kymmenottelun Suomen mestari Jari Näkki. Hän voitti Kalevan kisat 1991 ja otti hopeaa vuotta aiemmin. Näkillä on myös useita nuorten sarjojen Suomen mestaruuksia. Hän oli hienosti kuudes alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa 1985.
Vuotta myöhemmin sijoitus oli yhdeksäs samanikäisten MM-kisoissa. Maailmanmestaruuden vei tuolloin Petri Keskitalo. Näkin ennätystuloksista on jo yli 30 vuotta, mutta hän on edelleen yhdeksässä lajissa reilun 800 parhaan joukossa Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Jaana Suomiselle nuorten SM-mitaleita
Vain 46 suomalaisnaista on työntänyt kuulaa pidemmälle kuin Jaana Suominen. Hän on 14-vuotiaiden Suomen mestari ja hallikisat mukaan lukien kolminkertainen 18-vuotiaiden SM-pronssimitalisti. Suominen edusti maatamme ainakin kahdessa nuorten maaottelussa. Hän sijoittuu hyvin myös kiekon- ja moukarinheiton tilastoissa.
Keihäänheittäjä Vesa Mikkola jää pysyvästi historiankirjoihin top100 suomalaisena urheilijana lajissaan. Vanhan keihäsmallin miesten heittojen tilastointi lopetettiin 1980-luvun puolivälissä, mutta Mikkola löytyy myös uuden keihäsmallin tilastosta riviltä 249. Seppo Pukarinen on puolestaan vanhan keihäsmallin 158:nneksi paras heittäjä.
Risto Ankiolle EM-kisojen neljäs sija
Viiala oli 1960-luvulla todellinen huippuhyppääjien keskus. Seiväshypyn 712 parhaan suomalaisen joukosta löytyy viisi Viialan Virin urheilijoiden tulosta: Risto Ankio 487 (1964), Timo Koskela 475 (1964), Timo-Sinersalo 461 (1967), Jari Näkki 450 (1986) ja Risto Laitinen 415 (1964). Vuonna 1964 Suomen 30 parhaan seiväshyppääjän joukossa oli kolme Viialan Virin urheilijaa.
Ankio voitti Kalevan kisat 1961, ja hänellä on myös kaksi ulkoratojen SM-pronssia. Hän edusti Suomea Belgradin EM-kilpailuissa 1962 (neljäs), Tokion olympialaisissa 1964 (12.) sekä lukuisissa maaotteluissa. Suomi-Ruotsi-maaottelusta tuli voitot 1961 ja 1963.
Ankio hyppäsi epävirallisen sisäratojen Euroopan ennätyksen vuonna 1962, ja hän on viimeinen terässeipäällä Suomen ennätyksen tehnyt hyppääjä.
Timo Koskela hyppäsi nuorten epävirallisen maailmanennätyksen 466 Viialan kisoissa 1962. Hän otti SM-pronssia samana vuonna ja edusti urallaan Suomea useissa maaotteluissa.
Timo Sinersalo menestyi seiväshypyn lisäksi pituushypyssä. Tuloksella 737 hän on edelleen sijalla 144 Suomen kaikkien aikojen tilastossa.
Myös korkeushyppytilastossa on laaja rintama Viialan urheilijoita. 562 parhaan joukosta löytyy kolme Virin hyppääjää sekä yksi Pyryn ja yksi Valtin urheilija.
Korkeimmalle heistä on ponnistanut Kauko Heikkilä, jonka ennätys 205 senttiä oli Suomen viidenneksi kovin tulos vuonna 1968. Heikkilällä on SM-pronssia vuodelta 1967. Kahden metrin haamurajan ovat viialalaisista ylittäneet myös Markku Murto (203), 19-vuotiaiden Suomen mestari Samuli Sievi-Korte (203) ja Jari Näkki (200).
Kivistölle monta nuorten SM-kultaa
Jarkko Suomisella on komea sarja heittolajien tuloksia: kuula 16,32; moukari 55,38 ja kiekko 44,96. Hän on 14-vuotiaiden Suomen mestari kuulantyönnössä ja 16-vuotiaiden kiekonheitossa.
Hannele Kivistöllä on Kalevan kisojen pronssia kuulantyönnöstä vuosilta 1971 ja 1973. Hän on moninkertainen nuorten sarjojen Suomen mestari tästä lajista. Kivistö on menestynyt hienosti myös keihään- ja kiekonheitossa. Suominen ja Kivistö edustivat Suomea useissa nuorten maaotteluissa.
Taulukon tulokset ovat jo melko iäkkäitä. Niistä neljä on tehty 1960-luvulla, ja Sievi-Kortteen korkeushyppyennätystä lukuun ottamatta tuorein suoritus on vuodelta 1991. On mielenkiintoista pohtia, kuinka paljon etua tämän päivän urheilijat saavat lähes 60 vuoden aikana kehittyneistä juoksualustoista, urheiluvälineistä sekä harjoittelu- ja kilpailuolosuhteista. Kukaan ei taida osata vastata siihen tarkasti.
Tilastoja tutkimalla löytyy vieläkin vanhempia paikallisia huipputuloksia. Esimerkiksi Pyryn Pentti Peltonen voitti Kalevan kisojen pronssia 200 metrin ja 400 metrin aidoissa 1947 ja vuotta myöhemmin hopeaa pidemmältä aitamatkalta.
Viialan yleisurheilulla on siis vahvat perinteet ja toivottavasti myös jatkossa saadaan nauttia runsaasti uusista paikallisten urheilijoiden tekemistä huipputuloksista.
Sami Tapanainen
Kommentointi on suljettu.