Akaan Seutu kysyi erikoisimmista joulunviettopaikoista. Kysymykseen saatiin parikymmentä vastausta, osa vastasi kysymykseen kyselyn kautta, osa Facebookissa. Moni vastaajista kertoi viettäneensä erikoisimman joulunsa ulkomailla. Myös kotimaassa mutta poikkeuksellisissa olosuhteissa tai erikoisessa ympäristössä vietetyistä jouluista kertyi monta kertomusta. Moni oli joutunut viettämään ainakin yhden joulun myös sairaalassa. Lue alta vastaajia kertomuksia.
Limusiinilla New Yorkissa
”Espanjassa, Portugalissa ja Virossa on tullut jouluja vietettyä.”
”Tiedä niin erikoisista, mutta suurelta osalta joulut on vietetty töissä, niin tänäkin vuonna.”
”Armeniassa, Brysselissä.”
”Sairaalassa.”
”Oltiin menossa Floridaan. Lontoossa oli koneen vaihto, mutta meistä seitsemän ei mahtunutkaan koneeseen. Sitten pähkäilivät mitä meille tekisivät. Sitten keksivät lennättää meidät New Yorkiin. Maksoivat hotellin ja illallisen ja se oli aattoilta. Aamulla ajettiin limusiinilla lentokentälle, kun ei pienempään pirssiin mahduttu.”
”Monta kymmentä vuotta sitten vietin joulun Lontoon merimieskirkolla. Asuin ja työskentelin silloin Lontoossa ja toisten suomalaisten kanssa päätettiin viettää aatto kirkolla. Ruokana oli puuro ja keitto. Muut päivät oltiin sitten töissä.”
”2008 aattona olimme kaverin kanssa palaamassa Karibialta purjehduskilpailusta ja päädyimme Martiniquen lentokentälle auringon laskiessa odottelemaan seuraavan päivän lentoa Pariisiin. Koko saari vaikutti vaipuneen joulun viettoon ja palvelut oli sulkeneet ovensa, kuten lentokenttäkin. Juttelin hetken paikan vartijan kanssa savoksi, koska englanti ei ollut hänellä kovinkaan hyvä ja minun ranskani taas sitäkin huonompi. Näytin lompakostani lentolupakirjan ja ääni kellossa vaihtui laakista, hän ymmärsi yskän ja näytti kartalta 24 tuntia vuorokaudessa auki olevan huoltoaseman sijainnin, jotta saisimme sapuskaa ja juotavaa. Lisäksi hän jätti takaoven lukitsematta ja kytkemättä hälytyslaitteisiin. Kävimme hakemassa huoltsikalta eväät ja palasimme terminaaliin nukkumaan aattoiltana. Aamulla sitten tuli paikalle siivoojat ja tuo ystävällinen vartija tarjoten aamukahvit. Aseman avauduttua virallisesti kävelimme Airbus 350 -koneeseen ehkä parinkymmenen muun matkustajan kanssa. Kerrankin turistiluokassakaan ei ollut ahdasta.”
”Hakalanrannan leirialue. Koronan eka vuosi. Porukka ihan pimeetä.”
”Sisälähetysseuran Atrinmaja Levillä on kyllä varsin erikoinen, ellei erikoisin. Ei siksi, että olisin viettänyt siellä jouluani vain yhden kerran. Olen ollut vetämässä siellä muutamia jouluja työni takia. Atrin leirikeskus oli sama, mutta erikoiseksi sen teki vuosittain vaihtunut kokoonpano. Yhtenä jouluna Atrin pääpirtin seimikuvaelmassa tärkeällä paikalla oli pieni poikavauva, joka oli siellä mukana juuri näiltä Akaan seutukunnilta. Atrilta tehtiin usein jouluaamun hämärissä bussimatka Muonion kirkon jouluaamun jumalanpalvelukseen, silloin kun Levin päärinteen alla ei vielä ollut omaa Marian kappelia saatavilla. Eräänä jouluna siellä pieni poika lauloi täysin ulkoa kirkkaalla lapsen äänellä ”Näin sydämeeni joulun teen”. Kuulin sen ensiesityksen jo ennen Vesa-Matti Loiria ja se meni silloin suoraa päätä syvälle kuulijoiden sydämiin, minunkin, eikä koskaan unohdu. Rauhalan kylän väen tekemät lumilyhdyt toimivat tien varrella valotolppina Kittilän ja Muonion välimaastossa, niin kuin loistivat Atrinmajankin pihapiirissä. Atrinmaja ei enää ole Sisälähetysseuralla, eikä siinä perinteisessä käytössä, vaan se on myyty Päivikki Palosaarelle.”
Armeijamuistoja 1960-luvulta
”Kaartin pataljoonassa päävartiossa vietettiin joulua. Välillä seistiin Presidentinlinnan pihassa, ja uusivuosi meni samassa paikassa. Samoin itsenäisyyspäivä, se menikin mukavasti juhlijoita seuratessa. Vuosi oli 1964.”
”Tays vastasyntyneiden teho-osasto kuopuksen syntymän jälkeen. Osastolla oli jouluinen tunnelma ja jouluherkkuja tarjolla pikku potilaiden sisaruksille ja vanhemmille. Joulupukki kävi myös ja toi lahjaksi torkkupeiton, villasukat ja pipon.”
”Armeijassa Hämeenlinnan Linnankasarmilla vuonna 1967. Jouluaattona oli hyvät ruoat, joululahjaksi Suomen valtiolta partahöylä.”
”Australiassa Melbournessa pari vuotta sitten!”
”Keuruulla päivystävänä upseerina meni yksi jouluaika. Hieno kokemus.”
”Ulkomailla, Thaimaassa.”
”Madeira jouluna 2013.”
”Nuorin lapseni syntyi 17. joulukuuta 1993. Pääsin kotiin, poika jäi sinne teho-osastolle. Siellä käytiin joka päivä maitoa lypsämässä ja nenä-mahaletkulla syöttämässä. Ei siinä juuri muuta ajatellut. Isommat lapset oli mukana, eväinä kahvia ja kinkkuleipiä. Uudeksivuodeksi saatiin pieni mies kotiin. Kiitos Isä taivaan että saimme pojan, joka selvisi vaikeasta alustaan huolimatta.”
”Monta joulua lapsena sairaalassa.”
”Toijalan Ruskakerhon kanssa joulupappina Vuontispirtillä Enontekiöllä vuonna 2002.”
