Vuonna 1874 yli 3000 miestä rakensi Hämeenlinnan ja Toijalan sekä Toijalan ja Humppilan välisiä rataosuuksia. Akaan Toijalasta tuli rautateitten risteysasema valtiopäivillä varmistuneen linjauksen mukaan. Päätös oli kompromissiratkaisu. Nyt valittiin eräänlainen keskitie monista linjaus- ja risteysasemavaihtoehdoista. Toijalan valinnan ei pitänyt loukata liikaa niin Turun, Forssan seudun kuin Helsinginkään etuja. Toijalan valintaa risteyspaikaksi puolsivat myös tekniset asiat ja kustannusseikat.
Rautatien avajaisia vietettiin 22.6.1876
Vihkiäisjuhlat pidettiin kesäkuun 22. päivänä vuonna 1876 Toijalan asemalla. Nyt se oli kolmen uuden radan risteyskohta. Juhlissa oli arvovaltaisia vieraita, kuten kenraalikuntaa Helsingistä ja Viipurista sekä senaatin edustajia. Myös maan suurimpien lehtien edustajat olivat paikalla.
– Rautatien avausjuhlaa varten läksi juhlajunaTampereelta Toijalaan klo 2 päivällä. Raikkaat hurraahuudot seurasivat junaa ja tuokion aikaa kuului yhtämittainen rakettien räiske ja pauke. Junaan meni Tampereelta pormestari Procope, toht. Blåfield ja tehtaanisäntä Nottbeck. Klo 8 1/4 tuli juna takaisin, niin ikään hurraahuudoilla tervehdittynä, kirjoitti Uusi Suometar 26.6.1876.
Työtä risteysasema tarjosi heti valmistuttuaan 27 henkilölle ja 82 henkilölle. Asema valmistui vuonna 1900. Aseman valmistuttua Toijalaan syntyi kokonaan uusi väestöryhmä, rautatieläiset. Pulavuosia lukuun ottamatta rautatieliikenne kehittyi nopeasti, kiitos nopean taloudellisen kehityksen. Samalla Toijalan aseman merkitys kauttakulkupaikkana kasvoi entisestään. Myös Valkeakosken tehtaiden tuotannon kuljettaminen jäi Toijalan asemalle.
Satamaradan vihkiäiset 7.8.1927
Vuosina 1925–1927 Toijalasta Vanajaveden rannalle Kangassaareen rakennettiin uusi, niin sanottu satamarata. Heinäkuussa 1925 saatiin lupa radan rakentamiseen. Radan rakentaminen jätettiin harjoitustyönä armeijan rautatiepataljoonalle. Asema rakennettiin satamaan, jossa oli työssä asemamiehistön lisäksi noin 15 satamatyömiestä. Rata kokonaisuudessaan valmistui alkuvuodesta 1927. Henkilö- ja tavaraliikenteelle se avattiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1927. Toijalan satamaradan vihkiäisjuhlaa vietettiin 7.8.1927
– Juhla-asussa oli Toijala valmistautunut eilen viettämään satamaratansa vihkiäisiä. Asemarakennus oli lipuin ja köynnöksin somistettu ja useat yksityiset olivat myöskin juhlistaneet merkkipäivää vetämällä siniristiliput tankoihin. Kutsuvieraita sekä muuta kansaa oli saapunut, runsaasti Toijalasta ja lähipaikkakunnilta, kirjoittaa Aamulehti 8.8.1927.
Pankinjohtaja Väinö Airola totesi puheessaan, että satamaradan kautta on solmittu Vanajaveden vanha yhteys mereen. Häme tarvitsi kuitenkin uusia ratoja ja toiveena olikin, että seuraavalla kerralla saataisiin kokoontua juhlimaan samoissa merkeissä, mutta Päijänteen rannalla.
Tämä lyhyt rataosuus Toijalasta Vanajaveden rannalle olikin tarkoitettu vain alkuosaksi pidemmästä poikkiradasta, joka tulisi jatkumaan Päijänteen rantaan saakka. Päätös Päijänne-radasta oli syntynyt jo Toijalan satamaratakeskustelun yhteydessä. Toijala-Päijännerata olisi tämän näkökulman mukaan avannut mahdollisuuden Vanajaveden takaisten metsävarojen markkinointiin Päijänteeltä Turun talvisatamaan. Valkeakosken tehtaat toivat tuotteitaan noin kymmenisen vuotta Toijalan satamaan. Tuotteet lastattiin siellä rautatievaunuihin edelleen eteenpäin toimitettavaksi. Kun Toijalasta rakennettiin rautatie Valkeakoskelle, Päijänne-radan rakentaminen hautautui lopullisesti. Rautatie Valkeakoskelle avattiin 1938. Valkeakoski-radan valmistuminen aiheutti sen, että satamarata ja satama menettivät suurimman merkityksensä.
Tuula Vuolle-Selki
Lähteenä käytetty:
Knuutila, Heikki 2007. Venesataman laajentaminen Akaan Toijalan satamassa. Työn teettäjä Akaan kaupunki, Pauli Ihamäki. Akaa, s. 10
Uusi Suometar 26.6.1876, s. 2; Aamulehti 7-8.8.1927, s. 1; Hufvudstadsbladet 23.6.1876, s. 1.
