Elokuussa tuli täyteen 50 vuotta Toijalan Tilitoimiston perustamisesta. Tosiasiallisesti toiminta oli kuitenkin alkanut jo vuoden 1972 alusta.
– Siihen aikaan toiminta piti aloittaa ennen kuin yrityksen sai rekisteröityä. Käytäntö oli erilainen, nykyään ei saa toimia ennen kuin toiminta on rekisteröity, Toijalan Tilitoimiston toimitusjohtaja Mika Rajala kertoo.
Perustamisen taustalla oli Säästöpankki, joka perusti uuden yrityksen pääasiassa kiinteistönvälitystoimintaa varten.
– Pankki ei itse saanut toimia välittäjänä, niin perustettiin erillinen firma tekemään sitä. Toiminta pyöri täysin pankin alla, Rajala jatkaa.
Toimintaa oli aloittamassa ensimmäiset 10 vuotta Tapio Pirilä. Erkki Väisänen tuli vetämään toimintaa 1980-luvun alkupuolella. Silloin toimittiin vielä pankin alla. Omakseen Väisänen osti toiminnan 1990-luvun alkupuolella ja omistaa toimiston edelleen. Viimeiset asunnot yhtiö välitti noin 15 vuotta sitten.
– Kirjanpito ja isännöinti olivat mukana alusta lähtien, Rajala kertoo.
Maine vetää asiakkaita
Nykyisin yhtiö isännöi pääasiassa taloyhtiöitä, kerros- ja rivitaloyhtiöitä on asiakaskunnassa suunnilleen yhtä monta. Myös kaupungin yhtiöittämiä kohteita löytyy, teollisuushalli osoitteessa Puskurintie 6 ja kaupungintalo. Puskuritien hallissa toimii SSAB ja työpaja Horisontti.
– Suurin osa kohteista on toki Akaasta, mutta niitä on myös Urjalassa, Pirkkalassa ja Tampereella. Humppilan vuokratalot on meillä hoidossa. Kauempaa olevat kohteet ovat tulleet muun muassa Isännöintiliiton Hae isännöintiä -sivuston kautta, Rajala avaa.
Tampereella oleva kohde päätyi Toijalan Tilitoimiston asiakkaaksi, koska taloyhtiössä tunnettiin toimiston toimintamalli.
– Se oli vastavalmistunut yhtiö, maineemme vuoksi ottivat yhteyttä. Toimintamallimme on henkilökohtainen palvelu, meille taloyhtiö ei ole vain numeroita. Ennen kaikkea teemme yhteistyötä hallituksen kanssa, pidämme heidät ajan tasalla ja keskustelemme, Rajala toteaa.
Toijalan Tilitoimiston isännöintifilosofia on se, että isännöitsijä tietää ja tuntee isännöimänsä talon. Kohteita kovin kaukaa ei oteta.
– Kohteessa pitää olla järkevää käydä riittävän usein. Meillä on isännöitsijöitä, jotka asuvat esimerkiksi Tampereella ja Nokialla. Kaikki työmatkareitin varrella olevat ovat järkeviä kohteita, Rajala sanoo.
Paras hallitus kyselee ja ihmettelee
Rajala kertoo parhaan mahdollisen taloyhtiön kysyvän ja ihmettelevän talon asioita isännöitsijältä.
– Valitettavan paljon on taloyhtiöitä, joissa sitä haastoa ei ole. Yksikään isännöitsijä ei ole niin pätevä, että tietäisi, mikä sille taloyhtiölle on parasta tietämättä ja tuntematta talon asioita. Siksi on tärkeää, että hallituksessa on väkeä, joka asuu talossa. Näin tulee tietoa siitä, mikä on parasta asukkaiden kannalta, Rajala sanoo.
Jos talossa on paljon sijoittajia, Rajala pitää hyvänä, että myös sijoittajanäkökulma tulee esille. Toijalan Tilitoimiston isännöitsijät pitävät yhteyttä taloyhtiöihin myös ohi kokousten.
– Ollaan sitä taloa, asukasta ja hallitusta lähellä. Asiakaslähtöisyys on vahvasti se, mihin pyritään.
Rajala rohkaisee kaikkia olemaan yhteydessä isännöitsijään aktiivisesti.
– Isännöitsijä ei ole mikään herra, joka sanelee ja määrää. Isännöitsijän tehtävä on sparrata, valmistella. Siihen kuuluu keskustelut. Talon asiat tuodaan hallituksen piiriin. Tärkeintä on kuitenkin, että talolle tärkeä asia saadaan eteenpäin, Rajala näkee.
Pätevyyttä osallistua talon hallintoon löytyy Rajalan mukaan monilta taloyhtiöiden asukkailta. Pätevyysvaatimuksia on oikeastaan vain kaksi.
– Pitää olla kiinnostunut omasta omaisuudestaan ja talon asioista. Silloin on pätevä hallitukseen, kun ne kaksi asiaa täyttyvät. Isännöitsijä huolehtii siitä, että laillisuus toteutuu, hallitus siitä, että tehdään päätöksiä talon parhaaksi.
Puolet toiminnasta kirjanpitoa
Asiakkaat ovat palkinneet toimintatavan pitkillä asiakassuhteilla. Yksi yritys on pysynyt tilitoimiston asiakkaana lähes 40 vuotta. Nykyisin uusi asiakkaita tulee 2–5 vuodessa ja 0–2 lähtee. Toiminta siis kasvaa pikkuhiljaa. Kirjanpitopuolella suurin osa on pienyrityksiä. Osa on toiminimiä, osa pieniä osakeyhtiöitä. Muutamia isompiakin on, samoin muutamia suuria palkanlaskentoja.
Rajala nostaa kirjanpitopuolelta esiin Toijalan Tilitoimiston jo pitkään tarjoaman mahdollisuuden paperittomaan ja kuitittomaan toimintaan.
– Kannustan kaikkia yrityksiä siihen. Se helpottaa yrittäjän arkea ennen kaikkea, toki myös kirjanpito on helpompi ja nopeampi tehdä paperittomuuden mahdollistavalla ohjelmistolla. Yrittäjä saa ajantasaisempaa tietoa sähköisistä palveluista.
Toijalan Tilitoimiston järjestelmässä yrittäjä voi saada nähtäväkseen lähes reaaliaikaista tietoa yrityksensä taloustilanteesta.
– Monenlaista raporttia saa myös, ja annamme asiakkaille koulutusta siihen, että raporttia ymmärtää. Kirjanpitäjän rooli on muuttumassa siihen suuntaan, että keskustelu asiakkaan kanssa ja asiakaspalvelu ovat tärkeitä. Yrittäjän rinnalla kulkeminen korostuu, Rajala sanoo.
Palkanlaskennan puolella korostuu palkanlaskijan kyky tulkita työehtosopimuksia. Asiakaspalvelun merkitys on korkea myös palkanlaskennassa.
– Kun palkansaaja palkkalaskelmansa saa, palkanlaskija on se ensimmäinen, johon otetaan yhteyttä, jos jotain kysyttävää on. Raudanluja ammattilainen on tärkeä kaikille osapuolille, Rajala toteaa.
