Toijalan alueen kouluverkon uudistamista eli joko nykyisten koulujen korjaamista tai uusien rakentamista on suunniteltu Akaassa jo useita vuosia. Pisimmällä ollaan Nahkialan ja Pappilan koulut yhdistävän, työnimellä Nappilan koulu kulkevan rakennuksen osalta.
Muun muassa koulun paikkaa, kokoa, rakennusmateriaaleja ja hintaa on käsitelty sivistyslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Samaan aikaan koulun rakennuspaikan ja -ympäristön suunnittelu on edennyt elinvoimalautakunnassa nimellä Pohjois-Toijalan alakoulun asemakaavamuutos.
Syys–lokakuussa kansalaisten ja viranomaistahojen tutustuttavana oli kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Niissä oli suunniteltu sitä, miten koulu voitaisiin sijoittaa joko käytöstä poistetun Toijalan terveysaseman tai lähistöllä sijaitsevan Nahkialan koulun tontille. Luonnoksissa esitettiin myös vaihtoehdot kummankin tontin käytölle siinä tapauksessa, että koulua ei sille paikalle tulisi.
Luonnosvaihtoehdossa 1 koulu rakennettaisiin entisen terveysaseman paikalle. Entinen kulkutautisairaala eli niin kutsuttu Huvikummun rakennus olisi mahdollista ottaa koulukäyttöön, ja terveysaseman takana olevaa Nahkialan päiväkotia voisi laajentaa.
Tässä vaihtoehdossa nykyinen Nahkialan koulu olisi mahdollista muuttaa myös asuinkäyttöön. Takaisin asuinkäyttöön voitaisiin ottaa myös koulun vieressä oleva entinen asuntola, minkä lisäksi kaava mahdollistaa samalle tontille pienkerrostalon uudisrakennuksena.
Terkkarin tilalle voisi tulla uimahalli
Myös luonnosvaihtoehdossa 2 Nahkialan koulun nykyinen rakennus ja entinen asuntola voidaan ottaa asuinkäyttöön, ja samalle tontille voisi tulla uusi pienkerrostalo. Uusi koulu rakennettaisiin nykyisen koulun vieressä olevalle puistoalueelle.
Vaikka pelkästään uuden koulun sijainti kiinnostaa varmasti kuntalaisia, ajatuksia herättäviä ovat myös luonnosvaihtoehto kakkosen suunnitelmat Toijalan terveysaseman tontille. Sinne on luonnosvaiheen tontinkäyttösuunnitelmassa esitetty kaksi rakennusta: Terveyden talo ja Tiedon talo.
Terveyden taloon on luonnosvaiheen tontinkäyttösuunnitelmassa sijoitettu uimahalli, kuntosali, liiketiloja ja lounaskahvila. Tiedon taloon taas voisivat muuttaa kirjasto ja arkisto, ja siellä voisi olla myös neuvottelutiloja, näyttelytiloja ja musiikkitiloja. Saman tontin nykyiset päiväkotirakennukset voisivat tulla opistokäyttöön.
Kummassakin luonnosvaihtoehdossa lähdetään siitä, että entinen terveysasema ja siihen käytävällä liittyvä ja tyhjillään oleva entinen Hakalehdon vanhainkoti purettaisiin.
– Kyllä kaavan henki on se, että sieltä on kaikki toiminnot siirtyneet hyvinvointikeskukseen, ja kaupungin tahtotila on purkaa terveyskeskusrakennus. Vilja-aitta, katoksia ja kulkutautisairaala on haluttu suojella, kertoo Akaan kaupungin kaavoituspäällikkö Niina Järvinen.
Sekä mahdollisen koulun että Tiedon talon osaksi on kaavaluonnoksissa jätetty rakennuksen pohjakerroksessa muun muassa hammashoitolan tiloihin vienyt katos sekä talon takana oleva pyöräkatos oman aikansa eli 1980-luvun alun arkkitehtuurin edustajina.
Sisäpuolen betoniseinien reliefejä yritetään saada siirrettyä uuden koulun ulkorakenteisiin, ja hienoja ovenkahvojakin on tarkoitus säästää.
– Koko koulu suunniteltaisiin sen hengen mukaisesti, vaikka itse terveysasema purettaisiin, Niina Järvinen sanoo.
Entäpä uimahalli sitten? Mistä moinen ajatus?
– Sehän on niin kuin Lidl. Se on noussut esiin mielipidekyselyissä, kun on kysytty, mitä akaalaiset toivovat. Me mietimme vaihtoehtoisessa ratkaisussa, että terveysaseman tontille se olisi mahdollista sijoittaa. Näin annettaisiin vähän ideoita kehitykseen, että silläkin tontilla tapahtuisi jotain, vaikka koulu tulisi toiseen paikkaan ja vaikka siellä ei kaupungin rahalla pystyisi kovin nopeasti etenemään, Järvinen kertoo.
Mahdollisten Terveyden talon ja Tiedon talon rakentaja siis saattaisi olla joku muu kuin kaupunki, mutta kaupunki olisi yksi tilojen käyttäjistä.
”Kalmanhaju on siellä edelleen”
Pirkanmaan maakuntamuseo ei toistaiseksi ole taipunut Akaan ajatukseen entisen terveysaseman jyräämisestä koulun tieltä. Kaupungin tavoitteena on rakennuksen purkaminen.
– Yritämme saada viranomaispuolelle mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan, kun he lausuvat meidän kaavaluonnoksestamme. Alueesta on tehty rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, ja tekninen toimi on tehnyt purkulupahakemuksen liitteeksi kuntotutkimuksen ja tarkan kartoitussuunnitelman siitä, mitä kaikkia selvityksiä pitää vielä tehdä kuntotutkimuksen liitteeksi.
Maakuntamuseolle myönnettiin myös jatkoaikaa asemakaavaluonnoksesta annettavalle lausunnolle 31. lokakuuta saakka. Lisäksi museon ihmisiä on käytetty tutustumassa todellisuuteen entisen terveysaseman tiloissa.
– Rakennuksella ei ole käyttötarkoitusta, ja uuden käyttötarkoituksen löytämisen haasteena on esimerkiksi se, että siellä on säilytetty vainajia kappelin kylmiössä, jossa kylmälaitteet ovat pettäneet. Se kalmanhaju on siellä edelleen. Vähän niin kuin jätevesiviemäri, joka haisee, jos sitä ei ole käytetty, kaavoituspäällikkö Järvinen kertoo.
Maakuntamuseon kanssa on käyty myös Nahkialan koululla ja asuntolassa.
Tontit olleet lähes 70 vuotta rakentamatta
Lokakuun 10. päivään mennessä oman lausuntonsa Pohjois-Toijalan alakoulun asemakaavamuutoksen luonnoksista antoivat Pirkanmaan Ely-keskus, Pirkanmaan liitto, Lounea, Telia, terveydensuojelu, Valkeakosken ympäristönsuojelu ja Tukes.
Mielipiteensä kertoivat Akaan vammaisneuvosto sekä Asianajotoimisto Alfa Oy. Toimisto edusti yksityisiä maanomistajia, joilla on omakotitontteja Satamatien ja Nahkialan koulun välisellä pellolla.
Ely-keskuksen mukaan kumpikaan vaihtoehto ei sellaisenaan ole jatkokehittämisen kannalta riittävä, mutta molemmissa vaihtoehdoissa on hyviä ja kehittämiskelpoisia ratkaisuja. Ely-keskus edellytti jo kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa Akaan kaupungilta selvityksiä, ja kaavoituspäällikkö Niina Järvisen mukaan niistä on jo tehty muitakin kuin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys.
– Ensimmäisenä teetimme liito-oravakartoituksen keväällä. Ne pitää tehdä kevättalvella, ja se täytyi tehdä Akaassa aika moneen paikkaan. Liito-oravasta ei tavattu merkkejä, Järvinen kertoo.
Kaupunki teetti alueelta myös luontokartoituksen, johon sisällytettiin lepakkoselvitys.
– Lepakkohavaintoja tehtiin molemmilta alueilta, mutta ei rakennuksista vaan ainoastaan ympäristöstä. Näyttäisi, että pystymme sovittamaan luontoarvot suunnitelmiin, Järvinen kertoo.
Yksityisille maanomistajille molemmista kaavaluonnosvaihtoehdoista aiheutuu asianajotoimiston laatiman kirjeen mukaan kohtuutonta haittaa.
– Päämieheni vaativat, että alue on säilytettävä jatkossakin asuinpientalojen alueena. Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa on esitetty merkittäviä muutoksia ja laajaa lisärakentamista vanhan terveyskeskuksen ja Nahkialan koulun alueille mutta esitetty päämiesteni omistamien asuinpientalotonttien rakennusoikeus ja rakentamismahdollisuudet kokonaan poistettaviksi, kirjeessä todetaan.
Kaavoituspäällikkö Järvisen mukaan tälläkin rintamalla on edetty.
– Me olemme neuvotelleet maaomistajan kanssa ja edenneet hyvässä hengessä.
Kyseisen tonttialueen palauttamista kyläpelloksi, joka se on ollut, on pidetty hyvänä ratkaisuna sekä Ely-keskuksen, Pirkanmaan liiton että Valkeakosken ympäristönsuojelun lausunnossa.
– Sehän on hyvin alavaa peltoaluetta, ja tontit ovat olleet rakentamatta jo lähes 70 vuotta, sillä alkuperäinen kaava on vuodelta 1954. Se on maastollisesti haastavaa ja kävisi hulevesien painannealueeksi. Se toimisi myös koululaisten oppimisympäristönä, tuli koulu kumpaan paikkaan tahansa, Järvinen sanoo.
Yksityismaiden rakennusoikeuden poistaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
– On meillä sekin vaihtoehto, että pudotetaan kaavasta se alue pois. Koulukaava saadaan hyväksyttyä ilman tuotakin, ja kriittisillä alueilla on kaupungin maanomistus, Niina Järvinen sanoo.
Kaupungin aikataulutuksen mukaan Pohjois-Toijalan koulun kaavaprosessissa on seuraavana edessä kaavaehdotuksen tuominen elinvoimalautakunnan käsittelyyn joulukuussa. Kaava on tarkoitus hyväksyä huhtikuussa, ja lainvoiman se voisi saada kesäkuussa.
– Aikaa ei ole liikaa, mutta koska olemme ennakoineet asioita, aikataulu on realistinen. Toivotaan, että kukaan ei valita. Jos joku valittaa valtuuston hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen, kaavan lainvoimaiseksi tuleminen saattaa siirtyä kaksi–kolme vuotta eteenpäin, Niina Järvinen toteaa.
Kommentointi on suljettu.