Pirkanmaan kuntien elinvoima on myös vetovoimatekijä isojen yritysten rekrytoinnille. Tampereen ja sen ympäryskuntien kasvua ja hyvinvointia on seurattu ilolla myös kaikille tutussa elintarvikealan yrityksessä Saarioinen Oy:ssa.
– Tampere ja sen ympäryskunnat ovat sellaisessa nosteessa, josta me kovasti hyödymme. Tämä näkyy varsinkin tällaisena aikana, jolloin alalla kuin alalla on työvoimapula, Saarioisten henkilöstön kehityspäällikkö Laura Vettenranta toteaa.
Saarioinen työllistää Pirkanmaalla noin tuhat henkilöä, jotka kulkevat työpaikoilleen monista osista Pirkanmaata. Pirkanmaan lisäksi Saarioisilla on tehdas myös Satakunnassa Huittisissa.
Saarioisten pääkonttorilla Tampereen Järvensivulla työskentelee vajaa 100 ihmistä. Suurin osa yrityksen palkkalistoilla olevista tekee työnsä Kangasalan Sahalahdella tai Valkeakoskella. Sahalahden tehtaalla työntekijöitä on vajaa 500 ja Valkeakosken tehtaalla noin 200. Lisäksi Valkeakosken tehtaan kupeessa toimivassa keskuslähettämössä työskentelee noin 150 henkilöä.
Laura Vettenranta sanoo, että Saarioisten työntekijät asuvat ympäri Pirkanmaata.
– Toki Sahalahden tehtaan työntekijöistä aika moni on Kangasalta tai itä-Tampereelta. Valkeakosken toimipisteeseen moni tulee luonnollisesti Valkeakoskelta tai Akaasta. Tietenkin meillä on työntekijöitä myös Tampereelta ja yksittäisiä henkilöitä tulee joka puolelta Pirkanmaata, Vettenranta selvittää.
Hän muistuttaa, että Saarioisten tehtaat ovat kuitenkin käytännössä aika lähellä työntekijöitään.
– Esimerkiksi Sahalahden ja Valkeakosken tehtaisiimme on vain puolen tunnin matka Tampereelta. Se on kuitenkin lyhyt aika verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseudun työmatkoihin ruuhkassa.
Tampereella näkyminen ei riitä
Työvoimapula on tällä hetkellä iso kysymys myös elintarvikealalla. Tämä on näkynyt Saarioisilla esimerkiksi kausityöhön hakevien määrässä.
– Verrattuna aikaisempiin vuosiin myös työntekijöiden vaihtuvuus on jonkin verran kasvanut. On luonnollista, että ihmiset vaihtavat työpaikkoja. Toki täytyy sanoa, että meillä Saarioisilla viihdytään. Meillä on pitkiä työuria, Vettenranta sanoo ja jatkaa:
– Enemmän työvoimapula näkyy kausitöissä, kun hakemusten määrä on hieman vähentynyt. Ylipäätään alan näkymään nähden meillä on kuitenkin hyvä tilanne ja ilokseni olen huomannut, että tietämys tästä alasta on kasvanut.
Saarioinen yrittää houkutella työvoimaa varsin laajalta alueelta. Pelkkä Tampereella näkyminen ei aina riitä.
– On tehtävä työtä sen eteen, että saamme sopivat henkilöt meille. Pirkanmaan ulkopuoleltakin tulee joitakin ihmisiä, mutta toisaalta aika monessa työhakemuksessa lukee, että henkilö on juuri muuttanut Tampereelle tai Pirkanmaalle. Käsitykseni mukaan Pirkanmaalta löytyy ihmisille melko hyvin asuntoja, Vettenranta pohtii.
Oppilaitosyhteistyö on avainasemassa
Monelle ihmiselle hyvät kulkuyhteydet ovat ratkaisevassa roolissa asuin- ja työpaikkaa valittaessa. Saarioisten tehtaille työntekijät kulkevat usein yksityisautoilla – moni kimppakyydeillä etenkin Tampereelta.
Toki molempien tehtaiden porttien läheisyyteen pääsee myös bussilla ja moni käyttää tätäkin vaihtoehtoa, jos aikataulut sopivat omaan työvuoroon.
– Viime aikoina olemme rekrytoinnissa huomanneet, että polttoaineiden hinnat huolettavat ihmisiä, Vettenranta sanoo.
Saarioisilla työntekijöiden työmatkaa ei tueta suoraan, mutta muita keinoja löytyy.
– Maksamme kilpailukykyistä palkkaa ja se toivottavasti auttaa myös kulkemisessa. Lisäksi meillä on henkilökuntaetuja, kuten oman talon edulliset tuotteet, jolloin rahaa voi jäädä enemmän työmatkakuluihin, Vettenranta miettii.
Saarioisten yksi vahva tukijalka on Pirkanmaan alueen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö. Saarioinen on Tampereen seudun ammattiopisto Tredun strateginen kumppani. Lisäksi elintarvikeyritys tekee yhteistyötä muun muassa Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:n, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:n sekä Tampereen yliopiston kanssa.
– Yhteistyö pitää sisällään esimeriksi harjoittelua, työssäoppimista ja koulutuksia. Meidän on hyvä tehdä tätä tiivistä yhteistyötä, jotta voimme houkutella nuoria alalle. Oppilaitosyhteistyön avulla voimme tuoda tekemistämme näkyväksi nuorille sekä alan vaihtajille, joille elintarvikeala ei välttämättä ole niin tuttu, Vettenranta kertoo.
