Rakkaus on vaativa taiteenlaji. Jokainen meistä lienee kokenut sen saralla onnistumista, pettymistä, kipua, kaipuuta, toivoa, epätoivoa ja suurta onnea. Me voimme rakastaa niin montaa asiaa ja niin monella tapaa. Ja koska rakkaus on kaiken kantava voima, oli se Jeesuksenkin vastaus, kun häneltä kysyttiin, mikä on käskyistä suurin. Raamatun suora lainaus vastauksesta kuuluu näin: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi”. Pysähdytään ensin tähän. Kehotan lukemaan tuon vastauksen uudelleen ja miettimään hetken, miltä tuntuu tai tuntuisi rakastaa jotakuta noin kokonaisvaltaisesti?
Jeesus jatkaa: ”Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.” Jos mietit nyt viimeistä kahta viikkoa, kuinka elämässäsi on näkynyt rakkaus itseäsi kohtaan? Herättääkö muistot lähiviikoista kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä tai huomaatko kaipaavasi jotain, joka Jeesuksenkin opin mukaan on ensiarvoisen tärkeää? Entäpä rakkautesi lähimmäistäsi kohtaan? Kuinka se on näkynyt ja missä määrin? Mitä kadut, mikä herättää ihanan muiston?
Ja nyt otsikon lupaamaa nuorten viisautta tähän rakastamiseen. Erika, nuorisotyönohjaajamme, haastatteli nuoria nuortenillassa kysyen, kuinka rakastaa itseä, lähimmäistä ja Jumalaa. Tämän listan kohdalla suosittelen myös hidasta etenemistä; pysähtymistä kunkin vastauksen kohdalle ja miettimään, mitä ajatuksia mieleesi nousee. Tässä rakastamisen kultaista listaa:
Rakasta itseäsi ymmärtämällä oma arvosi, olemalla itsellesi ystävällinen, huolehtimalla omista tarpeistasi, syömällä, nukkumalla ja ostamalla karkkia. Saadessani tämän listan lauantai-iltana Erikalta puhelimeeni, olin vaikuttunut. Tässä kohtaa haluan muistuttaa yhdestä kristinuskon upeudesta: Jumala on kaikessa viisaudessaan ja rakkaudessaan luonut meidät juuri sellaisiksi, kuin olemme. Meillä jokaisella on siis arvo, jonka ymmärtämiseen kaupunkimme nuoret meitä rohkaisevat.
Rakasta toista sanomalla, että on ikävä bestistä, ymmärtämällä toisen arvo, olemalla ystävällinen ja mukava, huolehtimalla toisista ja kohtelemalla toisia, kuin itseäsi sanoin ja teoin. Koska viimeksi on tullut kerrottua jollekulle, että on ikävä. Tämä voisi olla tämän lehden lukemisen jälkeen seuraava, mitä itse kukin teemme.
Ja entäpä nuorten vastaus, kuinka rakastaa Jumalaa? Arvosta itsellesi pyhiä tai tärkeitä asioita, arvostamalla itseäsi ja muita. Siinäpä se, rakkaat nuoret. Jumala on antanut elämäämme kyvyn tuntea pyhyyttä, se on uskomattoman merkityksellinen tunne. Lisäksi me kukin olemme Jumalan kuvia, sen minkä teemme vähäisimmälle, sen me teemme Jumalalle.
Palaan vielä alkuun, siihen, kuinka rakkaus on taitolaji, jotain, jossa onnistumme, petymme, tunnemme kipua, kaipuuta, toivoa, epätoivoa ja suurta onnea. Tämä kaikki on osa ihmisyyttä. On kuitenkin yksi suunta, jossa rakkaus on aina puhdasta ja täydellistä, Jumalasta meihin päin.
Jetta Vihlman
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan vs. kasvatuksen työalavastaava.
