Akaalaislähtöinen Sini Sjöblom voitti joulukuussa 2021 tankotanssin MM-kultaa parapole-sarjassa. Pari kuukautta aiemmin Sjöblom voitti parapolen Suomen mestaruuden. Kesän ajan Sjöblom treenaa perheensä kesämökillä Vanajaveden rannalla. Kesämökin pihalle on pystytetty tanko harjoittelua varten.
– Täällä me vietetään aina perheen kesken käytännössä kesät. Lapsesta saakka ollaan oltu täällä koko kesä, Sjöblom kertoo.
Vesireittiä pitkin matkaa mökin laiturinnokasta Toijalan satamaan kertyy pari kilomeriä. Mökki ja mökillä oleminen ovat Sjöblomille tärkeä henkireikä.
– Sielultani ja sydämeltäni olen edelleen toijalalainen. Kesäksi on pakko päästä irtautumaan, tykkään olla rauhassa mökillä ja touhuta omia asioita. Talvella voi sitten mennä ja viilettää, kesät on se rauhoittumisen aika täällä järven rannalla, Sjöblom sanoo.
Omien asioiden touhuamiseen kuuluu tietysti tankotanssin treenaaminen, mutta sen lisäksi mökillä riittää paljon kesäistä tekemistä.
– Nurmikkoa tulee leikattua ja kukkamaata huollettua. Nyt ei ole ollut perunamaata pariin vuoteen, kun mökin piha uudistettiin. Tarkoitus on se ehkä ensi kesänä taas laittaa jonnekin, Sjöblom suunnittelee.
Suomessa tankotanssia, ulkomailla polesporttia
Sjöblomin laji tunnetaan Suomessa tankotanssina. Englanninkielinen termi on pole sport.
– Englannin kielellä sille on useitakin nimityksiä, mutta kilpailulajin nimi on pole sport. Pole dancena siitä kyllä myös puhutaan. Toki tankotanssista on montaa eri suuntausta, on urheilu, artistinen ja eksoottinen puoli, Sjöblom listaa saman lajin eri puolia.
Laji tuli Suomeen 2007. Kuntourheiluna tankotanssi on ollut suosittua jo pitkään. Myös kilpaurheilijoiden määrä on jatkuvasti nousussa. Suomessa on kaksi liitoa, jotka järjestävät kilpailuja.
– Varsinkin studiokilpailut ovat usein täynnä, aina ei mahdu mukaan. Harrastajia tulee jatkuvasti lisää ja ainakin Helsingissä tunnit ovat aina täynnä. Kilpatasoja on kaksi, amatööritaso ja kilpataso. Kilpatasolla käydään SM-tason kisat, Sjöblom kertoo.
Sjöblomin kotistudio on Pole4Fit sijaitsee Helsingissä. Siellä hän treenaa Oona Kivelän kilpailijoiden tiimissä kolme kertaa viikossa. Tavoitteellisesti treenaavan kilparyhmän harjoitukset kestävät kerralla pari tuntia.
– Tangolla oleminen on aika hengästyttävää, pari viikkoa sitten yritimme harjoituksissa olla neljä minuuttia kerrallaan tangolla. Kyllä se onnistuu, mutta siinä pitää vähän miettiä, mitä siinä tekee. Suoraan ylöspäin kiipeäminen on aika raskasta, teki sen sitten tangolla tai vuoren rinteellä, Sjöblom vertaa.
Taukojen pitäminen kuuluu oleellisesti harjoituksiin. Sjöblomin kotistudiolla jokaisella on harjoituksissa käytettävissä oma tanko, jolla harjoitellaan liikettä, pidetään tauko ja jatketaan taas harjoittelua.
– Ei se ole tykittämistä koko kahta tuntia, Sjöblom naurahtaa.
Vaikka Sjöblomin saavutuksiin kuuluu jo SM- ja MM-kultamitalit, tulee hänenkin kohdalleen yhä uusia tanssiliikkeitä. Uusia liikkeitä keksitään koko ajan, joten täysinoppineeksi ei lajissa ole edes mahdollista tulla.
– En todellakaan osaa kaikkea, en ole edes huipputasolla. Tankotanssissa Suomesta löytyy useita maailmanmestareita ja huipputaso maailmalla on huikea. Uusia liikkeitä ja uutta opittavaa tulee lähes päivittäin, kun joku keksii uuden tavan tehdä jotakin.
Uutuuksien tuominen omaan kilpaohjelmaan voi kannattaa, sillä lajin tuomarit ovat aina kiinnostuneita siitä, jos kilpailijan koreografiassa on jotakin uutta. Kilpaohjelmat muodostuvat liikkeistä, ohjelman artistisuudesta sekä ohjelman suorittamisesta.
– Pakolliset liikkeet löytyvät sääntökirjasta, niistä voi valita ne liikkeet, joita haluaa tehdä. Sinne voidaan aina lisätä uusia liikkeitä. Vaikka ohjelmassa tekisi jonkin oman liikkeen, tuomari voi silti arvostella suorituksen ja oliko se sujuvan näköistä vai äheltämistä, Sjöblom sanoo.
”Tangon kanssa klikkasi”
Sjöblom itse aloitti lajin harrastamisen kuutisen vuotta sitten. Lapsena yleisurheilusta ja hiihtämisestä innostunut Sjöblom lopetti urheilun vuosiksi. Sitten hän halusi lähteä kohottamaan kuntoaan.
– Olin käynyt kuntosalilla, mutta ei se ollut minun juttuni. Halusin jonkun kivan lajin ja sellaisen, jota voin harrastaa pitkään. Tankotanssi oli kivaa ja kunto kohosi ihan huomaamatta. Meillä klikkasi tangon kanssa, Sjöblom nauraa.
Tankotanssissa kovimmille joutuu ylävartalo. Käsien varassa tehdään paljon. Koko kropan ja keskivartalon hallinta on myös tärkeää. Jalkojen päällä ei olla samalla tavalla kuin normaalissa tanssissa.
– Yläkroppa kehittyy hyvin äkkiä, kun yrittää itseään kiskoa ylöspäin.
Tankotanssin lisäksi Sjöblom pitää huolta kunnostaan lenkkeilemällä ja käymällä baletissa.
Harrastus lähtee pyörähdyksistä. Yksi käsi tangolla pyöritään tankoa ympäri. Samalla liike toimii lämmittelynä. Ensimmäisiä varsinaisia liikkeitä ovat tangolla seisominen ja istuminen. Kun lajia harrastaa tosissaan, koville joutuvat esimerkiksi olkapäät ja takareidet.
– Kaikissa lajeissa on riskinsä, mutta jos tietää mitä tekee ja on hyvät ohjaajat, kyllä tämä on turvallinen laji, Sjöblom vakuuttaa.
Tankoa ei tarvitse nähdä
Sjöblom sairastaa verkkokalvorappeumaa, joka on etenevä silmäsairaus. Hänet luokitellaan vaikeasti näkövammaiseksi, mistä johtuen hän myös kilpailee parasarjassa. Sarja on tarjolla kaikissa kilpailuissa, joten Sjöblom pystyy osallistumaan kaikkiin haluamiinsa kisoihin.
– Paraurheilijana haluan tuoda para- ja vammaisurheilua esille. Se on urheilua ihan kuin mikä tahansa muukin, Sjöblom kertoo.
Lajin harrastamiseen näkövamma hieman vaikuttaa. Aivan kaikkia liikkeitä kuten hyppyjä ja dynaamisimpia liikkeitä Sjöblom ei halua tehdä.
– Jos pitää löytää tanko nopeasti tai saada käsi tangolle hyvin nopeasti, sellaisia liikkeitä en oikein uskalla tehdä. En koe, että se on minua kauheasti rajoittanut. Kuten sanottu, liikkeitä on paljon ja sieltä voi valita sopivia, Sjöblom kertoo.
Suomi on tankotanssin suurvalta
Ensi vuonna tankotanssin MM-kisat järjestetään Suomessa. Niihin Sjöblom toivoo pääsevänsä edes esiintymään.
– Se olisi kivaa, sijoituksella nyt ei ole niin väliä. Koreografioiden tekeminen ja harjoittelu on kivaa. Viime vuoden MM-kisoissa ei koronan takia ollut paljon yleisöä, joten olisi kiva kun yleisössä olisi tuttuja, Sjöblom toteaa.
Yllättäen piskuinen Suomi on iso tekijä tankotanssin maailmassa. Esimerkiksi viime vuoden Italian MM-kisoissa Suomella oli kisojen suurin joukkue.
– Suomessa myös kilpaillaan paljon. Se on osittain Oona Kivelän vaikutusta. Hän oli ensimmäisiä maailmanmestareita 2010-luvun alussa ja toi lajia esille paljon. Muita isoja maita ovat muun muassa Yhdysvallat ja Italia.
Tankotanssin parissa on myös miehiä, mutta vähän. Junioritasolta nousee aikuisten tasolle uusia harrastajia, mutta enimmäkseen tankotanssi on vielä Suomessa naisten laji. Akaata lähin tankotanssin harrastusmahdollisuus löytyy Lempäälästä, Ideaparkin vierestä.
