MM-kiekkoa jääntasolta ja lintuperspektiivistä: palkittu jääkiekkokuvaaja Jukka Rautio tallentaa huippuhetkiä eri kulmista

Nokia Arenan katossa välkkyvät salamat ja kattokamera kuvaa tapahtumia maalilla napin painalluksella. Nappia painaa ylöjärveläinen Jukka Rautio, jolle nämä ovat 15:nnet miesten jääkiekon MM-kisat työn ääressä.
Ennen jokaista peliä Rautio käy laittamassa salamavalot päälle areenan ”katolla” ja tarkistaa, että niitä ohjaavien radiolähettimien paristoissa on riittävästi virtaa. (Kuva: Sanna Hillberg)

Matka jääkiekon MM-kisojen huipulle kattorakenteisiin alkaa Nokia Arenan mediakeskuksesta, joka on katsomon ylimmällä tasolla. Raput ylös pari kerrosta, läpi teknisen tilan ja ollaan perillä. Ilmassa risteilee huoltokäytäviä, joiden kaiteisiin valokuvaaja Jukka Rautio on kiinnittänyt kahdeksan tehokasta studiosalamaa. Rautio on varmistanut mukana seuraavalta toimittajalta etukäteen, ettei tällä ole korkeanpaikankammoa. Rautio arvelee, että huoltokäytävät ovat noin 30–35 metrin korkeudessa.

Salamat on sijoitettu niin, että ne valaisevat kiekkokaukalon tasaisesti. Rautio tarkistaa, että ne ovat toimintakunnossa. Hän kertoo, että salamavalojen välke ei häiritse pelaajia: välähdysaika on niin nopea, että pelaajat eivät edes huomaa sitä.

Vauhdissa puolustaja Sami Vatanen, joka teki Suomen johtomaalin 2–1 keskiviikkona Ruotsia vastaan.  (Kuva: Jukka Rautio/ Europhoto).

Toisen maalin yläpuolelle on sijoitettu kamera, joka tallentaa tapahtumat maalilla, kun Rautio painaa radiolähettimen nappia kaukalon laidalla – ja ikuistaa samanaikaisesti tapahtumia jään tasosta toisella kameralla. Maalille yläilmoista kohdistettu kamera tuo kuviin aivan erityisen kuvakulman ja tunnelman. Kameran tallentamat kuvat hän saa joko etäyhteyden kautta suoraan kannettavalle tietokoneelleen tai hakemalla muistikortin kamerasta pelin jälkeen ja siirtämällä kuvat siitä tietokoneelle.

Tästä kulmasta jääkiekko näyttää erilaiselta kuin kisakatsomosta tai tv:stä. USA:n maalivahti Strauss Mann on voimaton, kun Sakari Manninen laukoo kiekon maaliin. (Kuva: Jukka Rautio / Europhoto)

Kamera ja salamat ovat olleet näillä sijoillaan Nokia Arenalla helmikuusta lähtien, sillä Rautio tallentaa myös paikallisten liigajoukkueiden pelejä.

Uusi tuttavuus

Vuosina 1998–2011 Rautio kuvasi arvoturnauksia kansainväliselle jääkiekkoliitolle IIHF:lle. Silloin töitä tehtiin kellon ympäri. Nyt töiden välissä ehtii käydä hyvin kotona Ylöjärvellä nukkumassa.

– Kun oli liitolla töissä, kuvasimme jo aamuisin joukkueiden potretteja. Kyllä nytkin on kolmen ottelun päiviä. Silloin tietää iltaisin selässä ja jaloissa, että on ollut kuvaamassa.

Kokenut kuvaaja tietää milloin on oikea hetki painaa kameran laukaisinta. Itävallan maalivahti David Kickert viilentää itseään juuri ennen Suomi-pelin alkua lauantaina. (Jukka Rautio/ Europhoto).

Parhaillaan Rautio tekee yhteistyötä muun muassa Suomen jääkiekkomuseon kanssa. Työn alla on myös projekti, josta hän ei halua vielä paljastaa yksityiskohtia.

– Pyrin dokumentoimaan koko turnauksen mahdollisimman kattavasti ja kuvaan kaikkia joukkueita.

Lue myös:  Jääkiekkovalokuvaaja Jukka Rautio palkittiin elämäntyöstään: kameraan tallentunut hetkiä kyläsarjoista olympiaturnauksiin

– Kun uutiskuva kilpailee nopeudella, minä kilpailen laadulla. Olen ainoa maailmanmestaruuskisoissa, joka kuvaa studiosalamatekniikalla.

Kuvaajan päätä ei saa huimata Nokian Arenan huoltokäytävällä. (Kuva: Sanna Hillberg)

Vaikka Rautio on kuvannut huippukiekkoa jo kolmisenkymmentä vuotta, MM-turnauksessa tulee vastaan myös hänelle uusia joukkueita: Iso-Britannia on eksoottinen tuttavuus, jonka hän ei ole nähnyt aiemmin pelaavan.

– Suomen peli näyttää tosi hyvältä. Pelihän paranee koko ajan, Rautio pohti USA-pelin jälkeen, kun tiedossa oli, että Miro Heiskanen tulee täydentämään Suomen joukkueen pakkiosastoa.

– Ylivoima on erittäin hyvää ja Suomella on loistavat maalivahdit. Kaikki eväät on ottaa se kultamitali taas.

Illan viimeinen kuva päätykatsomosta. USA:n ja Suomen joukkueet seuraavat, kun Suomen lippu nousee kohti areenan kattoa. (Kuva: Sanna Hillberg)

Lue myös: Upea kuvateos Näsijärven vuosi kertoo vesistön tarinan – ”Kuvat eivät synny siten, että katsoo kellosta”