MM-kisat säteilevät hyvää kaikille kiekkoseuroille – Lue pirkanmaalaisista kasvattajaseuroista ja niiden kuulumisista

Pirkanmaalainen jääkiekkoilu on paljon muutakin kuin loistavasti Liigassa tällä menestyneet Tappara ja Ilves sekä Mestiksen Koovee. Pian alkavat jääkiekon MM-kisat tuovat jääkiekkoliiton kautta sekä taloudellisia resursseja että paljon muuta hyvää monille pienemmillekin seuroille. Tässä katsaus muutamaan merkittävään pirkanmaalaiseen kasvattajaseuraan.

Suomi-sarjaan nousu oli iso asia LeKille

Suurelle yleisölle muista seuroista tutuin lienee Lempäälän Kisa, joka pelasi Mestiksessä vuodet 2007–19 yltäen parhaimmillaan välieriin kaudella 2018–19, kunnes jäi talousvaikeuksien vuoksi ilman lisenssiä.

LeKi ry on perustettu vuonna 1955 ja LeKi Hockey eriytyi siitä omakseen seurakseen vuonna 2017. Mestis-joukkuetta tosin ylläpiti oma osakeyhtiönsä.

Tänä keväänä LeKi nousi kakkosdivisioonasta kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle eli Suomi-sarjaan. Sen alle 20-vuotiaat nuoret pelasivat Mestiksessä ja ylsivät sijalle 12. Joukkueita oli myös kahdeksan muun juniori-ikäluokan sarjoissa.

– Suomi-sarjaan nousu oli iso asia, koska se tehtiin pääasiassa omilla kasvateillamme. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa paikka siinä, sillä se tarjoaa hyvän ja tavoitteellisen pelaajapolun junioreillemme, LeKi:n valmennuspäällikkö Mikko Pätsi sanoo.

LeKi onkin tunnettu laadukkaana kasvattajaseurana, josta otsikoihin ovat ponnistaneet muun muassa Marko Anttila, Henrik Haapala sekä Tapparan pudotuspelisankari Joona Luoto. Varsinkin Anttilan näkyvä panos Leijonissa on tuonut lisää harrastajia LeKi:llekin.

– Odotamme niin MM-turnauksen kuin tamperelaisseurojen liigabuumin tuovan etenkin luistelu- ja kiekkokouluihin lisää tyttöjä ja poikia. Viime kaudella meillä oli yhteensä noin 250 harrastajaa, Pätsi kertoo.

LeKi viritteli tyttöjen jääkiekkotoimintaa viime talvena jokasunnuntaisella jäävuorolla, jonka sponsori maksoi. Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä myöntämä tuki auttaa tyttöprojektin edelleen kehittämisen.

– Tavoitteenamme on saada kaksi tyttöjen peliryhmää. Sunnuntaivuoroilla kävi parikymmentä tyttöä, joista noin puolet 12–15-vuotiaita ja loput nuorempia, Pätsi suunnittelee.

Kakkonen on sopiva taso Uplakersille

Ylöjärven Uplakers on Pirkanmaan kolmanneksi suurin jääurheiluseura. Sen jääkiekkoilijoiden ja taitoluistelijoiden yhteenlaskettu harrastajamäärä oli kaudella 2021–22 noin 550, joista kiekkoilijoita noin 240.

– Leijonien MM-menestys innostaisi varmasti uusia harrastajia tulemaan meille. Viimetalvinen olympiavoitto jäi siinä suhteessa vähän ”piippuun”, mutta siihen vaikutti myös korona epävarmuustekijänä, Uplakersin valmennuspäällikkö Ville Keskinen miettii.

Uplakers sai alkunsa, kun Ylöjärven Tappara ja Ylöjärven Ilves yhdistivät jääkiekkovoimansa vuoden 2009 keväällä. Taitoluistelu tuli seuran ohjelmaan vuonna 2010.

Uplakersilla on kaksi aikuisten edustusjoukkuetta, II-divisioonan lohko 2:n välieriin tänä keväänä selvinnyt ykkösjoukkue sekä Akatemia, joka sijoittui päättyneellä kaudella III-divisioonassa alemman loppusarjansa neljänneksi.

– Kakkosdivisioona on resursseillemme sopiva ykkösjoukkueen sarjataso, emmekä tavoittele sieltä nousua. Mennyt kausi meni vaihtelevasti, mutta jäi lopulta plussan puolelle.

Uplakersin toiminta painottuu kuitenkin voimakkaasti junioreihin. Sillä oli kaudella 2021–2022 joukkueet yhdeksässä ikäluokassa alle 8-vuotiasista alle 22-vuotiaisiin. Uplakersilla on yhteistyösopimus Tappara ry:n kanssa, mikä helpottaa jokaiselle pelaajalle sopivan peli- ja harjoitusryhmän löytymistä.

Ylöjärven jäähalli on parin vuoden takaisen kunnostuksen jälkeen priimakunnossa, mutta oheisharjoittelutiloja tarvitaan lisää. Niitä on suunniteltu rakennettavaksi hallin välittömään yhteyteen 2–3 vuoden sisällä.

Uplakersin tunnetuimmat kasvatit ovat Tapparan tämän kauden mestarijoukkueen kapteeni Otto Rauhala sekä maajoukkueeseenkin noussut Waltteri Merelä.

Pingviinit satsaa edustusjoukkueeseen

Pirkkalan Pingviinien edustusjoukkue säilytti tänä keväänä II-divisioonan paikkansa karsintojen kautta. Tampereen Ilveksen yhteistyöseuralla oli joukkueet 13 nuorisoikäluokassa alle 7-vuotiaista alle 22-vuotiaisiin.

– Selvisimme korona-ajasta melko vähin vaurioin, mutta alle 14-vuotiaissa ja alle 15-vuotiaissa tuli sen verran lopettamisia, ettei pelaajia riittänyt joukkueisiin. Jatkaneille löytyi pelipaikat naapuriseuroista, puheenjohtaja Rami Kujala kertoo

– Edustusjoukkue selvitti kauden kapealla materiaalilla, mutta ensi kaudeksi siihen satsataan. Kakkonen on meille sopiva ja kustannustehokas sarjataso, koska se pelataan Hämeen alueella, Kujala jatkaa.

Hän uskoo, että niin Pingviinit kuin muutkin pirkanmaalaiset kiekkoseurat hyötyvät MM-turnauksesta merkittävästi.

– Kun taannoin Tampereella pelattiin rullakiekkoilun MM-kilpailut, alueella oli yhtäkkiä 30 junnujoukkuetta siinä lajissa. Kun vielä tamperelaiset liigajoukkueet menestyivät näin hyvin, uusia harrastajia saadaan ensi syksynä taatusti paljon.

Kujala uskoo myös hieman notkahtaneiden luistelukoululaisten määrän lähtevän taas kasvuun. Erityisesti tyttöjen toivotaan löytävän jääurheilun.

– Pystymme tarjoamaan Pirkkalan omaan jäähalliin kaikille riittävästi jäätä, eli kaikki ovat tervetulleita, Kujala vakuuttaa.

Fortuna palaa miesten kolmosdivariin

Oriveden Fortunalla ei ollut kaudella 2021–22 edustusjoukkuetta, mutta ensi talveksi sekin saadaan jokusen vuoden tauon jälkeen kasaan. Tavoite on pelata kolmosdivaria.

– Se on erittäin hieno asia! Joukkueeseen on lupautunut 17–30-vuotiaita omia kasvattejamme, Fortunan puheenjohtaja Jarkko Peurala iloitsee.

– Jatkuvuuskin näyttää hyvältä, sillä saamme joukkueen myös jokaiseen juniori-ikäluokkaan, hän jatkaa.

Viime talvena Fortunalla oli yhdistetty alle 17-vuotiaiden joukkue Ruoveden Ruoskan kanssa, koska kummallakaan ei olisi riittänyt muuten pelaajia tarpeeksi. Ensi kaudella yhteistyö laajenee alle 15-vuotiaiden ikäluokkaan.

Fortunan kiekko- ja luistelukouluissa on käynyt 20–25 lasta. Peurala myöntää, että ikäluokkien parhaat hakeutuvat varsin nuorina tamperelaisiin seuroihin, joista Fortunalla on yhteistyösopimus Ilveksen kanssa.

– Pelaajavaihtoa on sekä Ilveksen että muiden sen sateenvarjoseurojen kanssa. Lisäksi Ilveksen taitovalmentaja vetää kerran viikossa harjoitukset Orivedellä.

Peurala kertoo, että Orivedelläkin on ostettu pääsylippuja Nokia Areenan MM-peleihin. Tampereen läheisyys tuntuu yleisenä innostuksena jääkiekkoiluun.

Luja-Lukolla virkeää matalan kynnyksen kiekkoilua

Pälkäneen Luja-Lukko on yleisseura, jonka toimii jääkiekkoilun lisäksi seitsemässä muussa urheilumuodossa. Miesten lentopallojoukkue pelasi kuluneella kaudella ykkössarjassa.

Pälkäneen Lukko perustettiin vuonna 1934, ja vuonna 2007 siihen liittyi kuntaliitoksen myötä Luopioisten Luja, jolloin myös seuran nimi muutettiin nykyiseksi.

Luja-Lukolla ei toistaiseksi ole ollut varsinaisia jääkiekkojoukkueita, mutta ulkona tekojäällä pidettävä kiekkokoulu on saavuttanut varsin mukavan suosion. Päättyneenä talvena siihen osallistui 25–30 lasta.

– Se on matalan kynnyksen tapa tarjota lapsille mahdollisuus liikunnalliseen hauskanpitoon. Jäällä on kerrallaan neljä aikuista, joten lapset voidaan jakaa tason ja kiinnostuksen mukaisiin ryhmiin, kiekkokoulun vastaava Janne Koskinen kertoo.

– Olemme saaneet paikallisilta yhdistyksiltä sekä seuramme harrastekiekkoporukalta lahjoituksina mailoja ja muita varusteita, joten siitäkään ei jää mukaan tulo kiinni.

Koskisen mukaan junnujoukkueen kokoaminenkaan ei ole poissuljettua, mutta käytännössä se tarkoittaisi toiminnan siirtämistä lähimpään jäähalliin eli Kangasalle.

– Pälkäneläisiä junnuja, muun muassa omat poikani, pelaa Kangasalan Kisa-Eaglesissa tai Valkeakosken Kiekko-Ahmassa, Koskinen sanoo.

Pieni Akaan Kiekko

Vuonna 1991 perustettu Akaan Kiekko pelasi viime talvena nelosdivisioonaa, jossa se sijoittui alemman jatkosarja viidenneksi.

Kotiottelunsa joukkue pelasi Lempäälän jäähallissa, eikä sillä ollut erillistä valmentajaa, vaan Janne Silander toimi pelaajavalmentajana.

– Junioritoimintaa Akaan Kiekolla ei ole, mutta ikämiehille harrastusmahdollisuuden tarjoaa Huru-ukot-joukkue, Silander kertoo.

Kirjoittaja: Antti-Pekka Lehtonen