Punaisen Ristin viikkoa vietetään 2.–8.5. sen muistoksi, että järjestön perustaja, sveitsiläinen Henry Dunant syntyi 8.5.1828. Viikon tiimoilta SPR:n paikallisosastot järjestävät erilaisia tapahtumia. Näin myös Akaassa.
Akaan lukiossa pidettiin tiistaina 3.5. infotilaisuus järjestön kansainvälisestä toiminnasta maailman kriisipesäkkeissä. Punaisen Ristin viikko jatkuu lukiolaisille torstaina 5.5. järjestettävällä ensiapuperehdytyksellä ja perjantai-iltana 6.5. pidettävällä valmiusharjoituksella.
Kalle Löövin ura vei ympäri maailmaa
SPR:n Akaan osaston yhtenä tavoitteena on ollut tehdä Punaisen Ristin toimintaa tutuksi nuorten keskuudessa. Osaston aktiiveihin lukeutuva Arto Hyöty yhdessä Toijalan yhteiskoulun ja Akaan lukion psykiatrisen sairaanhoitajan eli ”psyykkarin” Heidi Ulaskan kanssa ideoi kaksiosaisen infotilaisuuden lukion 1.- ja 2.-luokkalaisille.
– Tämä on jatkumo huhtikuussa vietetylle kansalliselle opiskelijoiden mielenterveyspäivälle. Akaan lukion opiskelijahuolto on yhdessä SPR: paikallisosaston kanssa mahdollistanut lukion 1.-ja 2.-luokkalaisille tutustumisen SPR:n järjestöön sekä vinkkien saamiseen oman terveyden edistämiseksi. Ensimmäisellä luennolla nuoret pääsevät kuulemaan miten avustustyöntekijä varautuu yllättäviin tilanteisiin, sietää epävarmuutta ja jaksaa kriisitilanteiden sattuessa kohdalle.
Ulaska itsekin on SPR-aktiivi Tampereen osastossa.
Ulaska ja Hyöty kutsuivat vieraileviksi luennoitsijoiksi valkeakoskelaistaustaiset Kalle Löövin ja Virpi Teinilän, joilla molemmilla on pitkä kokemus Punaisen Ristin kansainvälisestä avustustyöstä. Löövi aloitti lähes 50 vuotta sitten Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan toiminnassa kadonneiden etsinnän parissa siirtyen sieltä järjestön rohkaisemana kansainväliseen toimintaan. Ensimmäiset käytännön kokemukset siitä hän hankki kylmän sodan loppuvaiheisiin liittyneen Puolan sotatilan aikana 1980-luvun alussa.
– Johdin avustusrekkasaattueita Puolaan. Myöhemmin siirryin auttamaan Etiopian ja Somalian välisen konfliktin uhreja itäisessä Afrikassa. Tie vei edelleen muun muassa katastrofiapua koordinoivan Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n tehtäviin ensimmäisen Persianlahden sodan aikana ja myöhemmin Jugoslavian hajoamissodissa, muisteli Löövi pitkää uraansa.
Hän jäi edellisvuonna eläkkeelle SPR:n kansainvälisen avun johtajan tehtävästä.
Punainen Risti aloitti sodan seurauksena
Löövi piti tiiviin kansainvälisen oikeuden opetustuokion kertomalla Punaisen Ristin sotaisasta syntyhistoriasta. Järjestö sai alkunsa Italian itsenäistymissotiin liittyneestä Solferinon taistelusta vuonna 1859, jonka karuja seurauksia sveitsiläinen liikemies Dunant joutui liikematkansa yhteydessä näkemään.
Olematon haavoittuneiden hoito herätti auttamishalun, ja Dunant otti elämäntehtäväkseen konfliktitilanteiden kenttähoidon kehittämisen. Humanitaarisen oikeuden peruspilarin muodostavat Geneven sopimukset ovat tämän työn peruja, ja ne koskevat haavoittuneiden, sairaiden, haaksirikkoutuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelua konflikteissa.
– Geneven sopimukset ovat allekirjoittaneet kaikki maailman 195 itsenäistä valtiota plus Palestiina. Ja kaikkihan niitä noudattavat, eikö niin? kysyi Löövi nuorelta kuulijakunnalta.
Jäätävä hiljaisuus auditoriossa kertoi ehkä enemmän kuin suoranaiset vastaukset siitä, että lukiolaiset seuraavat maailman tapahtumia aktiivisesti.
– Niin, ei todellakaan, kuten jatkuvasti näemme, oli Löövin todettava.
Virpi Teinilä asui vuoden teltassa Haitilla
Toisen oppitunnin piti myös vaikuttavan uran kansainvälisissä avustustehtävissä tehnyt sairaanhoitaja Virpi Teinilä, jolla on takanaan jo 15 ulkomaankomennusta. Ensimmäinen suuntautui Haitin maanjäristysalueelle vuonna 2010.
– Haitilla olin kaikkiaan kuusi eri kertaa ja yhteensä vuoden verran asuin telttamajoituksessa. Rotat ja muut tuholaiset kiusasivat välillä, ja suihkuvesi oli aina kylmää, kuvaili Teinilä karuja avustusolosuhteita.
Haitilta Teinilän mieleen oli eritysesti jäänyt paikallisten kekseliäisyys tilapäisvälineiden käytössä.
– Eräänä yönä, kun olin kenttäsairaalan päivystysvuorossa, kannettiin mellakoissa vakavasti haavoittunut mies hoitoon. Paarit oli tehty järistyksen irrottamasta ovesta ja verenvuodot tukittu hedelmien kantamiseen tarkoitetuilla verkkopusseilla. Se pelasti hänen henkensä, ja kahden viikon kuluttua mies käveli pois omin jaloin.
Teinilä toimi avustustehtävissä myös länsiafrikkalaisessa Sierra Leonessa ebola-epidemian aikana ja muistaa, miten uutisointi maailmalla antoi tilanteesta lohduttomamman kuvan kuin mikä se oli paikan päällä koettuna.
– Tärkeää on omasta jaksamisesta huolehtiminen, koska se on edellytys kyvylle auttaa muita.
Teinilä kertoi, että häntä ovat auttaneet ruisleipä, salmiakki, liikunta ja musiikki, joita varten operaatiovarustukseen on kuulunut kotimaista evästä, jumppakuminauha ja ilman laturia toimiva kannettava musiikkisoitin.
Humanitaarisen avun suurvalta
Suomi on humanitaarisen avun suurvalta. Kansainvälisen standardin mukaan koulutettu henkilöstöreservimme on vahvuudeltaan yli 1400 henkilöä, ja se on maailman suurin laatuaan. Lähes puolet henkilöstöstä on valmiina osallistumaan nopean toiminnan yksiköiden operaatioihin.
Tampereella sijaitseva logistiikkakeskus puolestaan on suurimpia Euroopassa. Kalle Löövi valotti Akaan lukion oppilaille puhuessaan, miten kansainvälinen avustustoiminta palvelee myös oman maan kokonaisturvallisuutta ja kriisivalmiutta:
– Useat materiaaliresurssit on hankittu nimenomaan Suomea varten. Jatkuva kansainvälinen toiminta pitää yllä siviilikriisinhallinnan osaamista, joka tarpeen tullen on käytössä kotimaassa.
Yhteenvetona kokemuksistaan Löövi ja Teinilä kertoivat lukiolaisille, miten avustustehtävissä tarvitaan monenlaista osaamista. Noin 40 prosenttia avustustyöntekijöistä on terveydenhuollon ammattilaisia, mutta lisäksi tarvitaan muun muassa logistiikan, rakentamisen, tieto- ja viestintäteknologian ja taloushallinnon taitajia.
– Auttamishalu ja maalaisjärki ovat tärkeimmät ominaisuudet, he tiivistivät.
