Akaan kaupungin kunnossapitopäällikkö lähti koeajalla kaupungin palveluksesta. Uutta kunnossapitopäällikköä etsitään. Jos uusi henkilö palkataan ennen kesäkuun alkua, kaupungin palveluksessa ehtii palvella kolme kunnossapitopäällikköä vuoden sisään.
Vuoden 2019 loppumetreillä kaupungin kunnossapitopäälliköksi valittu Jukka Palonperä irtisanoutui toukokuun lopussa 2021 ja lopetti työt virallisesti kesäkuun alussa 2021. Seuraaja saatiin lokakuun alussa 2021, kun kesken koeajan lähtenyt Toni Helin valittiin Palonperän seuraajaksi. Toni Helin kertoo näkemyksensä työsuhteensa päättymiseen johtaneista syistä tämän viikon painetun Akaan Seudun sivulla neljä.
Yksi Helinin mainitsema syy on se, että työn ja vastuun määrä ei ollut linjassa palkan kanssa. Akaan tekninen johtaja Jaana Koota teki edellisviikolla lähtöä Urjalan tekniseksi johtajaksi. Koota totesi Akaan Seudun jutussa, että Akaan maksama palkka on alakanttiin suhteutettuna kunnan kokoon, työmäärään ja työn vaativuuteen nähden. Koota luopui lähtöaikeistaan tehtävänkuvan päivityksen ja 300 euron palkankorotuksen myötä.
Akaan Seutu nosti heinäkuussa 2021 keskusteluun Akaan kaupungin työntekijöiden pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun näkemykset kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteesta. Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu näkivät yhtenä työhyvinvoinnin ydinongelmana kaupungin liian matalan organisaation. Matala organisaatio aiheuttaa henkilöstön edustajien näkemyksen mukaan varsinkin lähiesihenkilöiden kuormittumisen.
Elokuussa 2021 Akaan kaupungin henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori kertoi Akaan Seudulle olevansa pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun kanssa samoilla linjoilla.
– Kyllä meillä on matala organisaatio kautta linjan, joka alalla, ei sitä voi kieltää. Lähiesimiehillä olisi oltava oikeasti aikaa työkykyjohtamiseen, heillä pitäisi olla asioista ajankohtainen tieto ja riittävä tuki tarvittaessa. Hallinnossa hätä on aina kädessä, jos joku päälliköistä on pidempään sairaslomalla. Silloin työ on tulipalojen sammuttamista, Sinivuori kuvasi.
Akaan ongelmalla on ikää jo 10 vuotta. Pääluottamusmiehet näkivät matalan organisaation tuomien ongelmien alkaneen kuntaliitosten myötä. Kylmäkoski-liitoksen yhteydessä kaupungin päättäjissä alkoi elää pelko, että kaupungin organisaatioon jäisi tuplamiehitystä. Siitä alkaen kaupungilla on elänyt ajatus, että hallintoa ei paisutettaisi.
Jokohan pitäisi paisuttaa? Tekninen johtaja itse näkee oman työkuormansa olevan, jos ei mahdoton, niin ainakin palkkaan nähden liian suuri ja hänen alaisenaan toiminut kunnossapitopäällikkö kertoo, ettei työn ja vastuun määrä ole linjassa palkan kanssa. Kun tekninen johtaja ja irtisanoutunut kunnossapitopäällikkö vaikuttavat Akaan Seudun jutun perusteella olevan muuten hyvin eri linjoilla mutta jakavan saman näkemyksen liian suuresta työn määrästä tai liian pienestä palkasta, niin ehkä heidän näkemyksensä on syytä ottaa todesta. Luottamusmiesten ja henkilöstöjohtajan lausuntojen perusteella vastaavia esimerkkejä löytynee muiltakin hallinnon aloilta. Hallinto on liian ohut ja työtä on liikaa.
Hallintoa ei ole haluttu paisuttaa, koska sen on nähty vahingoittavan kaupunkia. Miten paljon kaupunkia vahingoittaa se, että juuri tehokkaaseen toimintaan sisään päässeet henkilöt usein lähtevät kaupungin palveluksesta? Entä miten suurta vahinkoa on siitä, että toiminta ei koskaan edes ole tehokasta, koska tekijät hukkuvat mahdottoman työtaakkansa alle?
