Historioitsija Teemu Keskisarjan luento veti Kylmäkosken kulttuurikirkkoon satapäisen yleisön tiistaina 15. maaliskuuta. Useita kirjoja kirjoittanut historioitsija Keskisarja esitteli itsensä kuulijoille kuolleista ihmistä kirjoittajaksi. Useat hänen kirjoistaan käsittelevät historiassa tapahtuneita väkivaltaisia kuolemia ja niihin liittyviä rikosoikeudenkäyntejä.
Keskisarja aloitti Kylmäkosken kulttuurikirkon vuoden 2022 Usko, toivo ja rakkaus -teemaluentosarjan käsittelemällä uskoa ja sitä, millaisena usko on näkynyt Suomessa vuosisatojen aikana. Akaan vs. kirkkoherra Leena Sorsa oli iloisesti yllättynyt paikalle saapuneiden ihmisten määrästä.
– Luentosarja saa jatkoa keväällä toivon ympärille rakennetulla luennolla ja syksyllä vuorossa on rakkausteemainen luento. Usko, toivo ja rakkaus ovat perusteemoina Akaan seurakunnan strategiassa, Sorsa kertoi.
Usko on merkittävä osa suomalaisuutta
Keskisarja ei jättänyt luennoidessaan sijaa epäilylle, etteikö usko ole ollut koko Suomen historian ajan merkittävästi läsnä suomalaisten ihmisten elämässä ja suomalaisuudessa. Keskisarja totesi luennossaan, ettei uskonnosta voi päästä eroon.
– Uskonto on ollut koko historiamme ajan oleellinen osa muun muassa tiedettä, taidetta, taloutta ja etiikkaa, Keskisarja kertoi kuulijoilleen.
Kirkko ja papisto ovat toimineet kautta historian kouluna, sosiaalitoimena, tilastokeskuksena, konserttisalina, mielenterveyspalveluina ja toivon ylläpitäjinä. Papit ovat olleet monialaosaajia psykiatrista kansanrunouden kerääjiin. Keskisarja kertoi usean valtakuntamme suurmiehen sukupuusta löytyvän papistoa. Papiston jälkikasvua on sijoittunut merkittäviin positioihin valtakunnassamme.
Kirkko näki ihmisen ja pelasti aapisen
Kirkkoa on Keskisarjan mukaan kiittäminen myös isovihan aikaisen Daniel Medelplanin puuaapisen toteutumisesta. Keskisarja kertoo, että kirkko osasi suhtautua suvaitsevasti ja nähdä Medelplanin rikkinäisen maineen alla ihmisen. Painokoneet oli viety isovihan aikana Ruotsiin, mutta Medelplan kaiversi Pälkäneellä puulaatat aapista varten ja seurakunnan avustuksella Pälkäneen puuaapinen saatiin painettua. Tästä tiettävästi ainoa jäljellä oleva kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Uskonnot eivät kelpaa sotahistorian selitykseksi
Suomessa ei olla historian saatossa käyty verisiä uskonsotia, eikä usko ole ollut syynä sotien syttymiseen. Suomalaiset ovat tehneet arvovalintoja omasta vapaasta tahdostaan.
– Suomen väkiluvun ollessa vielä alle neljännesmiljoonan, tänne rakennettiin keskiajalla satakunta kivikirkkoa, koska ihmiset itse valitsivat niin. He kokivat sen tärkeäksi ilman pakottamista. Risti ei voittanut Suomea verellä, miekalla tai tulella, totesi Keskisarja.
Mahdotonta pakottaminen olisi ollutkin, sillä Suomi oli hyvin harvaan asuttu, laaja maa täynnä metsiä, järviä ja soita. Ruotsin vallan aikana rahvas rakensi itse, omakustanteisesti ja omin käsin kirkkonsa, vakuutti Keskisarja.
– Uskonnot eivät kelpaa sotahistorian selitykseksi, luennoitsija tiivisti.
Kirkollisverolla tehdään hyvää
Luennon loppupuolella Keskisarja paukauttaa kommentin kirkollisveron takia kirkosta eroaville.
– Jos vaikka vain 20 prosenttia maksamastani kirkollisverosta menee todelliseen hädänalaisten auttamiseen ja loput vähemmän tärkeisiin kohteisiin, sillä ei ole väliä, koska valtionverotuksessa epätähdellisiin asioihin menee paljon enemmän rahaa, historioitsija näkee.
Kukka Salmiovirta