Akaan pääkirjastossa on esillä 28. huhtikuuta asti Toijalan Valppaan 100-vuotisjuhlanäyttely, jossa seuran taivalta valottavat muun muassa sadat valokuvat sekä palkinnot ja seura-asut.
Valpas juhlii 100-vuotista taivaltaan myös koko perheen tapahtumalla Toijalan torilla sunnuntaina 3.4. kello 14– 16. Ohjelmasta vastaavat Joni Valkeejärvi sekä Supersam.
Arja Raiski, Eero Lehtonen, Leo Virtanen ja Pertti Tuomela on pitkäaikaisia Toijalan Valppaan jäseniä. Kuva: Tarja Antola
Hanskin enkelit
Akaan Seutu kysyi pitkäaikaisilta seura-aktiiveilta Eero Lehtoselta, Arja Raiskilta, Pertti Tuomelalta ja Leo Virtaselta unohtumattomia seuramuistoja.
Arja Raiski voitti 1960-luvulla SM-hopeaa ja -pronssia 400 metrin juoksussa, ja vuonna 1964 hänet valittiin Työväen Urheiluliiton TUL:n parhaaksi naisurheilijaksi.
– Tunnustuksen antaminen yleisurheilijalle oli harvinaista, koska yleensä palkittavat olivat uimareita, Raiski kertoo.
Raiski kuului Valppaassa tyttöporukkaan, jota kutsuttiin Hanskin enkeleiksi tyttöjen valmentajana ja huoltajana toimineen Juho ”Hanski” Lajusuon mukaan.
Raiski, 78, muistelee kisamatkaa Lohjalle. Autoon oli tankattu luvatonta polttoainetta, joka oli verovapaata ja siten edullisempaa. Kun kisaseurue joutui poliisin ratsiaan, Hanski kehotti tyttöjä nauramaan ja pitämään ääntä, jotta poliisi ei tarkastaisi autoa tarkemmin. Seurue pääsi pälkähästä, mutta lisää haasteita oli luvassa. Kun auto nousi Lohjan urheilukentälle johtavaa jyrkkää ylämäkeä, takaovi irtosi mäen mutkassa ja tipahti asfaltille.
– Onneksi siitä ei ollut enää pitkä matka urheilukentälle. Kun kisailimme, sillä välin saatiin ovi paikalleen, Raiski kertoo.
Rannalle maajoukkueesta
Toiseen kisamuistoon liittyy laulu Besame Mucho. Arja ja muut Valppaan juoksijatytöt hoilasivat laulua täysin palkein matkalla SM-viesteihin. 4×100 metrin kisa alkoi lupaavasti, ja joukkueen aika oli alkuerien paras.
– Sitten tuli loppukilpailu, jossa minun piti ottaa kapula Aaltosen Ritvalta, mutta se tipahti. Kotimatkalla ei enää laulettu. Kun Besame Mucho tulee radiosta tai mistä tahansa, en kuuntele sitä. Kokemuksesta tuli painajainen, Raiski kertoo.
Raiski joutui pettymään myös jäätyään rannalle Suomi-Ruotsi-maaottelusta, vaikka SM-hopean piti taata kisapaikka.
– Silloin oli voimassa sääntö, jonka mukaan SM-kisoista pääsee kolme parasta miestä ja kaksi parasta naista Suomi-Ruotsi-maaotteluun. Maaottelu oli haaveeni, mutta minua ei valittukaan kisoihin, koska olin TUL:n urheilija.
Raiski lopetti aktiivisen kilpauransa 21-vuotiaana mennessään naimisiin ja aloitettuaan opiskelut kauppakoulussa.
Sulkapalloilijat yllättivät
Pertti Tuomela harrasti hiihtoa, kun hän vuonna 1965 liittyy Toijalan Valppaan jäseneksi. Seuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1973–82. Mieliinpainuvia ovat olleet erityisesti isot tapahtumat.
Vuonna 1982 Valpas juhli 60 vuotta monin tavoin. Juhlaviikolla Toijalassa kuultiin lausuja Veikko Sinisaloa, vietettiin työväen kuntoviikon avajaistapahtumaa ja pidettiin liikuntaseminaari. Juhlakisoja järjestettiin monessa lajissa.
– Siihen aikaan jaostoja oli varmaan kymmenkunta, Tuomela kertoo.
Kesäjuhlaa vietettiin yhdessä Viialan Pyryn kanssa Toijalan urheilukentällä, johon seuraväki marssi kulkueena Toijalan asemalta.
Vuonna 2013 Akaassa järjestetty nuorisotapahtuma TUL Joys Games liikutti tuhansia lapsia ja nuoria. Seuratyö lasten ja nuorten kanssa on tarjonnut Tuomelalle muutenkin hienoja kokemuksia, kuten ensimmäisen kisamatkan sulkapallojuniorien kanssa vuonna 1998.
– Olimme ihan noviiseja, eikä meillä ollut mitään käsitystä, minkälainen taso Suomessa on. Ensimmäisistä kisoista tuloksena oli heti kaksi kultaa ja kaksi pronssia. Siitä lähti sulkapallon nousu Valppaassa, Tuomela kertoo.
Tuomela, 77, on ollut alusta asti mukana järjestämässä myös Toijala Lentistä, joka juhli 40-vuotista taivaltaan vuonna 2019.
Sihteerinä lähes 30 vuotta
Eero Lehtonen, 75, toimi Valppaan sihteerinä 27 vuotta. Häntä pyysi tehtävään Seppo Alho, joka johti seuraa vuosina 1988–91.
– Urheilutoimintaan en varsinaisesti ole koskaan osallistunut, mutta olen ollut hallinnossa mukana ja hoitanut sihteerinä seuran paperiasiat, Lehtonen toteaa.
Lehtonen on ollut mukana myös Toijalan Lentiksessä ”toimiston puolella”.
– Lentopalloporukan mukana on tehty myös lukematon määrä matkoja Tallinnaan ja Riikaan. Kun muut ovat olleet pelaamassa, minä olen ollut huoltajana. Hyviä kavereita saa kumminkin, kun lähtee johonkin yhdistykseen.
Talkoolaiset olivat heti valmiina
Leo Virtanen, 75, liittyi Toijalan Valppaaseen 1970-luvun alussa lentopallon houkuttelemana. Virtanen on paitsi pelannut lentopalloa, toiminut myös lentopalloerotuomarina sekä valmentajana.
– Naisten kanssa noustiin nelossarjasta kakkossarjaan ja 1980-luvun alussa oltiin lähellä nousta sen aikaiseen ykkössarjaan, Virtanen kertoo.
Virtanen on tykännyt olla talkoolaisena siellä, missä milloinkin on tarvittu, niin kisoissa kuin järjestämässä paperinkeräystä.
– Kun lehden seurapalstalle pisti ilmoituksen, että on talkoot, porukat olivat jo valmiina odottamassa. Ihmiset olivat silloin sitoutuneempia kuin nyt. Kai talkoitakin edelleen pidetään, mutta ne ovat aika paljon lajikohtaisia, Virtanen miettii.