Korkein hallinto-oikeus on siunannut Viialan vaneritehtaan piipun purkamisen. UPM aikoo purun myös toteuttaa. Viialan silhuetti tulee muuttumaan, kun 72 metriä korkea pala historiaa puretaan. Samalla historiaan jää Viialan kutsumanimi kolmen piipun kylänä.
Olisiko Akaan teolliseen historiaan perustuva, aktiivinen matkailuelinkeino voinut pelastaa piipun, jos meillä olisi sellainen? Akaassa olisi tarjota monipuolista, laajaa ja toistaiseksi melko hyvin säilynyttäkin teollista historiaa matkailun tarpeisiin. Matkailu elinkeinona on pikkuhiljaa nostamassa päätään, mutta teollisesta historiasta ei vielä ole tehty matkailun valttikorttia. Vaneritehtaan piippua matkailukäytössä hyödyntäminen tuskin olisi pelastanut, mikäli esitetyt väitteet piipun vaarallisuudesta ympäristölleen pitävät paikkansa, mutta monia vastaavia, lähinnä historiallisesti merkittäviä kohteita se voisi pelastaa.
Jos minkä tahansa paikkakunnan teollista historiaa ilmentävät rakennukset muuttuvat vähän kerrassaan vaikka saunatiloiksi ja vastaaviksi, ne menettävät merkityksensä ja lopulta voivat kadota kokonaan. Jos iso osa saman paikkakunnan nykypäivän elinkeinoa, kuten matkailuelinkeino, on noista rakennuksista riippuvainen, rakennuksia arvostetaan, hoidetaan ja ne säilytetään. Näin soisi käyvän myös Akaan historiallisille rakennuksille.
Jos matkailijaa kiinnostaa 1800-luvun teollisuus, häntä saattavat hyvinkin kiinnostaa myös höyryveturit. Akaassa voisi olla käytännössä valmiina melkoinen matkailupaketti tarjottavaksi maksaville asiakkaille, jos Akaa vain haluaa tosissaan panostaa matkailuun. Tällä hetkellä suunta kuitenkin näyttää päinvastaiselta. Tästä todistaa varsinkin valtuuston hyväksymä Veturimuseon investointimäärärahan leikkaaminen alle neljännekseen esitetystä. Matkailun kehittämisen sijaan ollaan tiellä, joka johtaa lopulta myös Veturimuseon rakennuksen katoamiseen.
Mistä ne matkailijat sitten voisivat tulla? Markkinointia pitäisi tehdä ympäri Suomen, mutta reitti matkailukohteisiimme kulkee Toijalan moottoritien liittymän kautta. Liittymässä tapahtuu lähiaikoina mielenkiintoisia asioita. Sen ovat huomanneet sellaiset varmasti hyvin tarkkaan asioita laskevat ketjuliikkeet kuten Lidl ja Kotipizza. Ne eivät pystytä yhtään toimipaikkaa sentimentaalisista syistä vaan aina eurot edellä. Jos ne ovat laskeneet, että Toijalan moottoritien liittymään kannattaa sijoittua, niin sitten kannattaa. Siellä liikkuu ihmisiä. Noilla ketjuliikkeillä on sitä, mitä Akaan matkailu tarvitsee eli asiakkaita.
Sanotaan, että markkinoinnin tehtävä on houkutella asiakas kaupan ovesta sisään. Sen jälkeen alkaa myyminen. Ihmiset saapuvat Akaan ovelle jo ihan ilman markkinointiakin. Meidän tarvitsee enää myydä. Pitäisikö moottoritien liittymään sijoittuneilla ja sinne lähitulevaisuudessa sijoittuvilla liikkeillä olla jonkinlainen rooli Akaan markkinoinnissa? Valtakunnallisesti toimivia ketjuja ei ehkä osata Akaassakaan nähdä yhteisöllisinä toimijoina, pikemminkin ulkopuolisina, vieraina. Osaavatko tai haluavatko nuo ketjuliikkeet itse nähdä itsensä osana Akaan yhteisöä? Olisi Akaan etu saada ne näkemään itsensä osana yhteisöä. Ketjuliikkeen hyöty voisi olla siinä, että tarjoamalla tietoa Akaan palveluista ja matkailukohteista ne tulisivat palvelleeksi asiakkaansa entistäkin paremmin. Kuka lähtee kysymään, kiinnostaisiko yhteistyö?
Kommentointi on suljettu.