Viialassa koulunsa käynyt ja nykyään Valkeakoskella asuva Olavi Saarelainen oli tänään tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa syytettynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Juttu tuli vireille 11. lokakuuta 2021.
Aluesyyttäjä Olli Sulkosen mukaan Saarelainen oli asettanut yleisön saataville viestin, jossa panetellaan ja solvataan ihmisryhmiä rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.
Saarelainen julkaisi Twitterissä julkisella tilillään maaliskuussa 2020 seuraavan kirjoituksen: ”Voisiko koronan tuomia rajoituksia soveltaa myös mamuihin, homoihin ja muihin syöpäisiin vähemmistöihin? Yhteiskuntaa nakertavat vähemmistöt aiheuttavat enemmän pahaa ajansaatossa kuin yksi virus.”
Aluesyyttäjän mukaan Saarelainen on viestillä panetellut ja solvannut etenkin maahanmuuttajia sekä homoseksuaaleja.
– Kirjoituksella on luotu mielikuva, jonka mukaan edellä mainitut ihmisryhmät olisivat ihmisryhmänä alempiarvoisia ja että he olisivat yhteiskunnalle vahingollisia. Kirjoitukset loukkaavat yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa ja ovat omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja jopa vihaa kyseisiä ihmisryhmiä kohtaan eivätkä tämän vuoksi nauti sananvapauden suojaa, haastehakemuksessa todetaan.
Haastehakemuksen mukaan valtakunnansyyttäjä määräsi aluesyyttäjä Olli Sulkosen ajamaan syytettä, ja syyteharkinta on suoritettu sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 §:n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä, koska kysymyksessä on julkaistun viestin sisältöön perustuva virallisen syytteen alainen rikos.
Aluesyyttäjä vaati Saarelaiselle vähintään 40 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta. Lisäksi hän vaati, että Saarelainen on sananvapauslain 22 §:n 3 momentin nojalla määrättävä poistamaan yleisön saatavilta ja hävittämään sisällöltään lainvastaisen edelleen poistamatta oleva, syytteessä mainittu Twitter-viesti.
Haastehakemuksen mukaan teko tapahtui Lempäälässä 23.3.2020, jolloin Saarelainen julkaisi tekstin Twitterissä. Aluesyyttäjä Sulkonen kertoi aiemmin Akaan Seudulle, että teksti on ollut julkisesti nähtävillä vielä ainakin lokakuussa 2021, jolloin syyte nostettiin.
Haastehakemuksen mukaan Saarelainen on tunnustanut menetelleensä teonkuvauksessa kerrotulla tavalla.
Jutun käsittely alkoi tiistaina 11.1. kello 15, ja alle puoli tuntia myöhemmin aluesyyttäjä Sulkonen kertoi Akaan Seudulle, että rikos luettiin Saarelaiselle syyksi.
Tuomioksi tuli 20 päiväsakkoa, joista kertyy Saarelaisen tuloilla maksettavaa 400 euroa. Lisäksi hänet velvoitettiin maksamaan 80 euron rikosuhrimaksu ja poistamaan viesti Twitteristä.
Viesti oli nähtävillä vielä tiistaina 11.1.2022 kello 16.08.
Saarelaisen tuomio ei ole lainvoimainen.
Perussuomalaiset erottivat valtuustoryhmästä
Olavi Saarelainen on toiminut muun muassa Pirkanmaan Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajana ja perussuomalaisten valtuutettuna Lempäälässä.
Lempäälässä Saarelainen sai Lempäälän-Vesilahden Sanomien mukaan valtuustolta vuonna 2019 vakavan moitteen uusnatsistisesta Twitter-taustakuvasta. Jo aiemmin perussuomalaisten paikallisyhdistyksen hallitus oli erottanut Saarelaisen valtuustoryhmästä.
Tällä hetkellä Saarelainen on aktiviinen Sinimustassa Liikkeessä, jonka varapuheenjohtaja hän on. Toukokuussa 2021 Saarelainen kirjoitti yhdistyksen verkkosivuilla omista syistään kannattaa Sinimustaa Liikettä.
– Olen jo yläasteikäisestä ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vaikuttamiskeinot ovat vuosien varrella liikkuneet aina pilotista ja maihareista pikkutakkiin ja valtuutetun tehtäviin, mutta ajatus taustalla on pysynyt samana – minä en aio katsella vierestä kun itsenäinen kaunis Suomi muuttuu monikulttuuriseksi Mogadishuksi, Saarelainen kirjoittaa.
Hän kertoo pyrkivänsä lähtökohtaisesti suhtautumaan positiivisesti kaikkiin nationalistisiin hankkeisiin, ”sillä vain tekemällä voi vaikuttaa, ei kotisohvalla märehtimällä.”
– Minulle on myös ollut aina tärkeää, että kansallismielisellä kentällä puhalletaan yhteen hiileen, eikä jakauduta kuppikuntiin pienten muotoseikkojen vuoksi. Tätä työtä olen tehnyt Kansallismielisten liittoumassa parin vuoden ajan, Saarelainen kirjoittaa.
Etninen rekisteri jäi ministeriön seulaan
Yle kertoi toukokuussa 2021, että Sinimustan Liikkeen mukaan sen tavoitteena on kerätä puolueen perustamiseen tarvittavat 5000 kannattajakorttia vuosien 2021 ja 2022 aikana ja osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin rekisteröityneenä puolueena. Tällä hetkellä kannattajia on hieman yli 3500.
Samassa jutussa Yle uutisoi, että etnisesti yhtenäistä Suomea ajava Sinimusta Liike joutui karsimaan 50-sivuisen ohjelmansa yleisohjelmaansa vajaaseen kahdeksaan sivuun ennen kuin se sai oikeusministeriön hyväksynnän huhtikuun lopussa.
– Sinimusta liike joutui karsimaan ohjelmastaan muun muassa ajatuksen etnisestä rekisteristä, josta olisi käynyt ilmi Suomessa asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat. Oikeusministeriössä arvioitiin, että liikkeen ajamaa etnistä rekisteriä käytettäisiin syrjivään tarkoitukseen eli tiettyjen henkilöryhmien seuraamiseen, eristämiseen ja jopa laillisesti saadun kansalaisuuden oikeudettomaan pois viemiseen.
Samoin Sinimusta Liike joutui Ylen mukaan karsimaan ohjelmastaan sen mediapoliittisen osuuden, joka oikeusministeriön mukaan tähtäsi suomalaisten sananvapauden rajoittamiseen.
– Mediaohjelmallaan Sinimusta Liike pyrki säätämään laittomaksi esimerkiksi sen viestittämisen, että isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe olisi korvattavissa oleva asia, Yle uutisoi.
Sinimusta liike joutui karsimaan ohjelmastaan myös liikkeen ajaman kaikkien vuodesta 1990 alkaen myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien uudelleenkäsittelyn, mitä oikeusministeriössä niin ikään pidettiin ongelmallisena.
