Otin perin teräväkielisesti kantaa Nahkatehtaan C3 osakkeen rakennuslupagateen ja pääsin lehteen. Suosittelin vs. rakennustarkastaja Janne Uusimaata menemään roskiin ja tarvittaessa myös ”pukemaan” itselleen sementtisaappaat johtopäätökset tehtyään.
Se oli itse makusteltunakin suoran tekstin paronilta kurjasti sanottu ja siksi pahoittelen ja pyydän anteeksi käyttämääni ilmaisua.
Itse asiasta olen kuitenkin yhä samaa mieltä ja moni on minua lähestynyt, että yhtyvät näkemykseeni: Akaan rakennusvalvonta tarvitsee linjapaperin, ehkä kirjauksen strategiaan, jolla määritellään tavat ja raamit, joilla asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja asetuksia sovelletaan.
Korviini on kantautunut kertomuksia, kuinka ”naapurikunnissa onnistuu sellaiset asiat, jotka täällä eivät”. Akaan päättäjien on pakko miettiä, mistä tällainen voi johtua, koska tuskin missään naapurikunnassa toimitaan lakejen ja asetusten vastaisesti. Herkullisin tarina oli kuinka piharakennusta olisi pitänyt tai piti siirtää 34 senttiä pohjoiseen. Kolmekymmentäneljä senttimetriä. Kolkyt neljä. Siis noin yhden jalan (ft) verran. Tällainen ei palvele mitään hyvää eikä ainakaan elinvoimaisuutta.
Tällä hetkellä toiminnan nimittäjä vaikuttaa olevan mahdollisimman tiukka ja turhia kustannuksia luova tulkintakäytäntö, ja viranhaltijan vaihtuessa uusi linja voi olla aivan mitä tahansa. Se on vähän kuin sirkus, mutta ei sellainen hauska sirkus.
Akaan rakennusjärjestystä lukemalla pääsee mikromanageroinnin maailmaan. Monet kohdista on suoraan maankäyttö- ja rakennusasetuksesta, mutta niihin on lisätty keinotekoisia neliörajoja, joita itse asetuksessa ei ole. Miksi näin? Jotta voidaan kupata toimenpidemaksuja jo mitättömyyksistä alkaen? ”Ei se siinä kokonaisuudessa tunnu.” Mutta kun kokonaisuus muodostuu näistä kaikista ”kärpäsen jätöksistä”.
Yritin vaikuttaa uusitun rakennusjärjestyksen sisältöön muun muussa neliörajojen osalta kannanotolla kuulemisvaiheessa ja vielä valtuustossa muutosesityksilläkin, mutta ketään ei kiinnostanut. Kantaaottavin kommentti oli ”Ei niin isoa sadan neliön talousrakennusta voi tikkuaskiin piirtää”. Entisellä Kylmäkoskella niin saattoi tehdä, enkä tiedä ainuttakaan rakennusta, joka olisi omia aikojaan romahtanut tai muuten omia aikojaan tuhoutunut. Miksi kukaan rakentaisi itselleen huonosti?
Rakennustarkastus luo kauas kantautuvaa kuminaa puskaradioon, siksi sen on katsottava olevan merkittävä vetovoimatekijä tai vetovoimahaitta. Nähdäkseni Akaan etu olisi, että rakennustarkastustoimesta tehtäisiin positiivinen mainos: neuvontaa, kerrontaa paikallisista urakoitsijoista, suvaitsevaa ja suhteellisuudentajuista, ei pilkunviilausta ja virkavirheen ylenpalttista välttelyä minkä myötä typerimmät ylilyönnit muodostunevat – organisaation tuki ja selkänoja mahdollistamiselle, ei estämiselle.
Hyvää joulunaikaa ja itsenäisyyspäivää itse kullekin!
Anton Murola
(lib)
Kommentointi on suljettu.