Akaan Seudun uusi juttu sarja ajankohtaisista luonnonilmiöistä alkoi lokakuun lopussa.
Sarjan ensimmäisessä osassa opittiin erottamaan metsähiiri ja metsämyyrä toisistaan.
Seuraavaksi juttusarja jatkui ihmisten elinpiiriin siirtyvän harmaapäätikan esittelyllä. Kolmantena on vuorossa juuri nyt helposti havaittavan korpin esittely.
Korppi on paikkalintu
Loppusyksystä lintumaailma on hiljentynyt. Varislintuja näkee asutuksen lähellä, mutta myös varislinnuista suurinta, korppia, näkee Akaan metsäisillä alueilla. Vanhat korpit ovat paikkalintuja, jonka vuoksi niitä näkyy vuodesta toiseen samoilla paikoilla.
Korppi on melko suuri lintu, nokasta pyrstöön noin 55–70 senttiä pitkä. Linnun siipiväli 115–130 senttiä. Väriltään se on täysin musta, mutta sopivassa valossa siinä näkyy useita sävyjä. Korpin äänivalikoima on todella laaja ja se oppii jäljittelemään melkein mitä tahansa ääntä.
Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen ja lajin pesimäkanta on lisääntynyt viime vuosina, kun vaino on vähentynyt ja elinolosuhteet ovat paremmat. Korppi on rauhoitettu läpi vuoden Akaan korkeudella. Lennossa korpin erottaa muista varislinnuista pyrstöstä, joka on kiilamainen ja pitkä. Suomen vanhin rengastettu korppi on ollut yli 22-vuotias.
Korppi on kaikkiruokainen ja erityisesti talvisin korpit syövät haaskoja, kuolleita kaloja sekä varislintujen tapaan jätteitäkin. Metsästysaikaan korpit helposti löytävät paikalle, jossa on suolistettu saaliiksi saatu hirvieläin. Talviaikaan ne kerääntyvät haaskoille ja tarkkailevat myös teiden varsia tavoitteenaan löytää liikenteessä menehtyneiden eläinten raatoja.
Älykäs lintu
Korppeja on aina pidetty myös älykkäinä lintuina, ja viitteitä älykkyydestä on löytynyt tutkimuksissakin. Korpin on todettu hyödyntävän muiden eläinten käyttäytymistä omaksi edukseen. Pitkäaikainen lintuharrastaja Reijo Onnela allekirjoittaa väitteen ja pitää korppia älykkäänä tarkkailijana.
– Haaskallekin ne tulevat usein muiden varislintujen jälkeen. Korppi ikään kuin varmistelee, että paikka on turvallinen. Korppi hyödyntää jopa petoja houkuttelemalla niitä haaskapaikalle, jotta ne avaavat raadot ja näin syöminen korpille itselleenkin helpottuu, Onnela kertoo.
Korpit ovat myös hyvin leikkisiä varsinkin nuorina. Ne voivat monin tavoin kisailla keskenään, vetää toista sulasta taikka ojennella toisilleen tikkuja ja kiviä. Onnela kertoo itsekin nähneensä tällaista korppien välistä leikkiä.
Erilaisia uskomuksia
Korppiin on liittynyt paljon uskomuksia. Eri maissa ja kulttuureissa ne ovat olleet hyvinkin erilaisia. Jossain uskomuksissa korppia on pidetty pahanilmanlintuna, jopa kuoleman tuojana. Uskomus johtunee paljolti sen mustasta ulkomuodosta ja ruokailutottumuksista, se kun pitää pitojuhlia löyhkäävillä haaskapaikoilla.
Intiaanien uskomusten mukaan korppia ei suinkaan pidetty pimeyden symbolina, vaan se oli valon ja ymmärryksen tuoja. Antiikissakin arvostettiin korppia ja se liittyy lukuisin tavoin antiikin myyttisiin taruihin ja hahmoihin. Kiinassa ja Japanissakin on pidetty ”kolmijalkaista” korppia nimenomaan aurinkolintuna.
Anne Koivisto
