Hirvi, tuo metsien ja soiden ylväin eläin, joka elätti esi-isiämme tuhansia vuosia ja on edelleen maamme tärkein riistaeläin, on myös vaaratekijä liikenteessä.
Hirvieläinkannan runsastuminen ja liikenteen määrän kasvu lisää riskiä joutua hirvieläinonnettomuuteen.
Hirvieläinonnettomuuksien riski on nyt suuri
Kolareita sattuu paitsi hirvien, myös valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa. On vuoden hämäräaika, ja työliikenne tapahtuu suurelta osin hämärässä. Onnettomuusriskiä lisää sekin, että on hirvieläinten metsästysaika ja lisäksi peuroilla on nyt kiima-aika, joka ajaa niitä liikkeelle. Hirvieläimiä saa liikkeelle myös esimerkiksi ilvekset ja muu luonnossa tapahtuva, niitä häiritsevä toiminta.
Hirvieläimillä on useasti vakiintuneet reitit liikkua, joten nopeutta kannattaa alentaa ja tarkkailla liikennettä etenkin siellä missä on varoitusmerkkejä. Akaan teillä liikkuessa voi havainnoida ainakin Viialassa ja Kylmäkoskella olevan hyvinkin vahvaa peurakantaa, mutta kyllä metsäkauriita ja hirviäkin näkyy.
Syksyinen omenien kippaaminen tien varteen on suurelta osin taakse jäänyttä käytäntöä. Sen sijaan ihmiset pyytävät metsästysseurojen väkeä hakemaan keräämänsä omenat pihaltaan.
Tilastokeskuksen mukaan koko maassa alkuvuonna (tammi–kesäkuu) oli hirven kanssa kolareita 600, valkohäntäpeurojen kanssa 1985 ja metsäkauriin kanssa 2270. Tilastollisesti onnettomuusalttius näyttää olevan pahinta marraskuulla ja Pirkanmaa maakuntana olevan myös onnettomuusaltista seutua. Vaikka kantojen sääntelyllä pyritään onnettomuuksia vähentämään, niitä kuitenkin sattuu, joten maltti on valttia.
Liikenteen määrä vaikuttaa onnettomuuksiin, sillä siellä missä liikenne on vilkasta, sattuu myös kolareita ja siellä hirvieläimet pääsevät tien yli tuurilla.
