Jokaisessa 23 kunnassa on oltava sote-toimipaikka, kun Pirkanmaan hyvinvointialue alkaa vastata vuoden 2023 tammikuun alussa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Koska kunnat ovat esimerkiksi väestömäärältään ja ikärakenteeltaan kovin erilaisia, niiden alueella olevien toimipaikkojen palvelutarjottimet voivat olla hyvinkin erilaisia kuten tähänkin asti. Näin linjaa Pirkanmaan Keskusta. Puheenjohtaja Tuukka Liuhan mukaan keskustalaiset kantavat isosti huolta demokratian toteutumisesta tulevan hyvinvointialueen organisaatiossa. Pirkanmaan Keskusta kannattaa aluevaltuuston ja aluehallituksen lisäksi perinteisiä lautakuntia eikä päätösvallattomia valiokuntia.
Pirkanmaan Keskusta lähtee historiallisiin aluevaaleihin tavoitteena täysi lista eli 98 ehdokasta. Puheenjohtaja Tuukka Liuha pitää erittäin merkittävänä sitä, että Keskustalla on ehdokas jokaisesta 23 kunnasta.
Liuha asettaa Keskustan tavoitteeksi Pirkanmaan aluevaaleissa puolueen valtakunnallisen kannatuksen tason vaaleissa.
Ylen viimeisessä puoluekannatusmittauksessa Keskusta kokosi 11,9 prosentin kannatuksen.
– Olemme rakentaneet ehdokaslistamme monella kriteerillä tarkasteltuna kattavaksi. Viime kuukausien aikana on ollut kiitollista huomata, miten ihmiset ovat sydämestään kiinnostuneita nimenomaan hyvinvointialueen tulevasta palvelujen järjestämisestä. Jokaisesta kandidaatistamme tulisi asiansa taitava aluevaltuutettu. Koko aluevaalin iso pihvihän on nimenomaan onnistuminen palvelutuotannossa.
Liuha iloitsee myös Keskustan pirkanmaalaisen kenttäväen suuresta innostuksesta osallistua piirin oman vaaliohjelman kokoamiseen. Hänen mukaansa eri teemoihin keskittyvät pienryhmät ovat keränneet yli odotusten aktiivisia osallistujia.
– Pienryhmissä syvennytään muun muassa palveluverkostoon, henkilöstöön, lapsiperheisiin, ikäihmisten hoivapalveluihin, vammaispalveluihin, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, Taysiin ja erikoissairaanhoitoon, ensihoitoon sekä pelastustoimeen.
Liuhan mukaan lähiviikkoina valmistuvasta aluevaaliohjelmasta muodostuu tiivis ja kantaa ottava paperi. Se valottaa monipuolisesti nimenomaan pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tarpeita.
Jokaisessa kunnassa oltava lähipalveluja
Pirkanmaan Keskustan puheenjohtaja Tuukka Liuha korostaa, että Keskustalle on kynnyskysymys, että jokaisessa kunnassa on aidosti tarjolla lähipalveluja. Niitä voidaan tarjota sote-keskuksesta ja useammista sote-toimipisteistä.
– Meidän lähtökohtamme eivät ole seinät, vaan konkreettiset lähipalvelut ja niiden saatavuus. Palveluitahan voidaan viedä niiden tarvitsijoille vaikkapa kumipyörien päällä.
– Lähdemme siitä, että eri kuntien alueilla on tarjolla luontevat palvelut. 23 kunnassa asuvien 526 600 pirkanmaalaisen palveluja ei pystytä tuottamaan eikä tarjoamaan yhden kaavan mukaan. Maakunnassa on paljon ihmisiä, jotka asuvat merkittävästi kauempana kuin 20 minuutin etäisyydellä sote-palvelupisteestä, eikä heitä saa unohtaa. Pirkanmaalaisille tasa-arvoiset palvelut turvaavan systeemin syntyminen tarvitsee hyviä laskuharjoituksia. Palvelut on toteutettava arvopohjalla. Jokaisen hyvinvointialueen päättäjän on muistettava, ettei poliittista vastuuta sotesta eikä pelastustoimesta voi ulkoistaa laskukoneelle.
Liuha konkretisoi, että asuipa ihminen missä tahansa hyvinvointialueella (maakunnassa), hänen on oltava varma siitä, että todellisen hädän koittaessa ambulanssi ja palokunta ovat aina riittävän lähellä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa oleva Liuha muistuttaa keskusteluista lähimenneisyydestä, jolloin on jouduttu puolustamaan sitä, ettei yhteenkään kuntaan olisi saanut jäädä nollakatvealueita ambulanssipalveluiden saatavuudessa. Liuha korostaa Pirkanmaalla yleisten vapaapalokuntien ja niiden tarjoaman ensihoidon tärkeyttä.
– Hyvinvointialueelle ei saa enää jäädä nollakatveisia alueita. Sote- ja pelastuspalveluiden on taattava jokaiselle kansalaiselle arjen turva.
Demokratiasta kannettava huolta
Tuukka Liuha painottaa, että uudenlaisen hyvinvointialueen rakentamisessa on varsin monta vaaranpaikkaa demokratian kaventumiselle. Hän muistuttaa, että koko mallin lähtökohta on ollut kansanvallan vahvistaminen. Siksi jo alkumetreiltä lähtien politiikan on huolehdittava, että valta ei valu vääriin osoitteisiin.
– Tärkeintä on, että mammuttimaisella hyvinvointialueella jokaisella toiminnan tasolla turvataan käyttäjien, asiakkaiden äänen kuuluminen.
Liuha tunnistaa sudenkuopaksi sen, että Pirkanmaan hyvinvointialueella poliittinen vastuu käpristyy vain suurien linjaviivojen piirtämiseen. Keskustalaiset sanovatkin jyrkän ein hyvinvointialueelle ehdotetuille valiokunnille, jotka muodostettaisiin vain aluevaltuuston jäsenistä.
– Keskusta kannattaa kunnista tuttua lautakuntamallia. Lautakunnilla olisi aitoa päätösvaltaa. Valiokunnissa työskentely tapahtuisi keskusteluina ilman päätösvaltaa. Lautakunnan vaihtoehtona osassa tuotantoa voi olla myös muu luottamuselin, kuten luottamushenkilöhallitus tai liikelaitoksella johtokunta. Lautakunnat mahdollistaisivat mahdollisimman laajan porukan osallistumisen päätöksentekoon. Maakuntalaisten tahto ja ääni kuuluisivat aidosti.
Liuha sanoo, että aluevaltuusto, aluehallitus ja valiokunta -malli jättäisi liian suuren vallan esitteleville virkamiehille. Systeemi hirttäytyisi rakenteisiin.
Liuha nostaa kissana pöydälle myös tulevat kilpailutukset. Niistä päätettäessä päätöksenteon olisi oltava mahdollisimman laajoissa käsissä, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.
– Pirkanmaalla on paljon yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoita, jotka on saatava aidosti mukaan kilpailutuksiin. Uhkana on, että palveluiden tuottamisesta kisailee vain kolme valtakunnallista terveysjättiä. Myös kilpailutukset on rakennettava arvovalintojen pohjalta, ei vain ison rahan ehdoilla.
– Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueen palvelutarjonta ja toimintakulttuuri on rakennettava siten, ettei yksilö jää järjestelmän jalkoihin. Esimerkiksi yhteiskunnassamme orastavaa vanhusten perhehoidon mallia on kyettävä kehittämään, ja se on saatava laajemmin käyttöön.
Hyvinvointialueelle arvostava ilmapiiri
Pirkanmaan hyvinvointialue on syntyessään runsaan 18 000 eri ammattilaisen työpaikka.
Tuukka Liuha pitää hyvinvointialueen ensimmäisenä työnä arvostavan työilmapiirin vakiinnuttamista. Hänen mukaansa hyvinvointialueen on pystyttävä pysäyttämään trendi, jossa hyvin koulutetut sote-ammattilaiset jättävät työnsä ja siirtyvät täysin muille aloille.
– Heille kaikille on vakuutettava, että heidän työllään on merkitys. Ihmisiä on myös opittava kuuntelemaan, ja heitä on kuultava.
Liuhan mukaan nyt on viimeinen aika tehdä kaikki voitava henkilöstön pysyvyyden takaamiseksi. Keinoiksi hän nostaa koulutuspaikkojen lisäämisen ja työolosuhteiden inhimillistämisen.
– Pirkanmaalla on kiitettävästi sote-alan kouluja. Niiden opiskelijapaikkojen aloitusmääriä on korotettava.
Liuha sanoo, että Tampereen yliopistollinen sairaala on keskeinen vetovoimatekijä. Siksi hyvinvointialueen on satsattava voimakkaasti jatkossakin Taysin koulutus- ja tutkimustyöhön.
Odotetaan runsaasti hakijoita
Tammikuussa aluevaaleissa valittava aluevaltuusto saa nopeasti päätettäväkseen koko hyvinvointialuetta luotsaavan hyvinvointijohtajan palkkaamisen. Hän vastaa siitä, että tuotanto pelaa fiksusti.
Tuukka Liuha teroittaa, että valittavalla henkilöllä on myös edunvalvonnallinen tehtävä valtioon päin, jotta maamme asukasmäärältään suurin hyvinvointialue saa tulevaisuudessa yhteiskunnalta riittävän rahoituksen.
Liuha muistuttaa myös hyvinvointialueen kovin erilaisista kehittämistarpeista.
– Tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa siitä, miten esimerkiksi Tampereen yliopistollista sairaalaa johdetaan hyvinvointialueen organisaatiosta käsin. Keskusta liputtaa vakavasti mallin puolesta, jossa Taysilla olisi oma vahva hallinto, kuten oma hallitus.
MATTI PULKKINEN
